Taxonomy of information and communication technology system innovations adopted by small and medium sized enterprises

Väitöskirjan painopiste on teoreettisen innovaatioluokittelun rakentamisessa. Tietojärjestelmät nähdään organisaation innovaatioina, joita yritykset soveltavat osaamisensa mukaisesti omaan toimintaansa. Tausta-aineistona on lähes 60 tuotannollisen yrityksen haastattelut, joista merkittävä osa on kerätty yhteistyössä Suomen Teknologiateollisuus ry:n kanssa. Syntynyt luokittelu täydentää aikaisempia tietojenkäsittelyn ja liikkeenjohdon innovaatiomalleja. Se korostaa erityisesti verkostoitumisen roolia, mutta kiinnittää huomiota myös innovaatioiden kokeiluun sekä tapauksiin, joissa tietotekniikka ei tuo kilpailuetua. Työ luo perustaa tietojärjestelmäinnovaatioiden jatkotutkimukselle. Se pyrkii myös avaamaan keskustelua sellaisista tietotekniikan käyttöön liittyvistä asioista, joita on toistaiseksi hyvin vähän tutkittu. Esimerkkejä tällaisesta ovat tarve ja mahdollisuudet luopua vanhentuneista ja kilpailukykyä estävistä järjestelmistä. Tietoyhteiskunnan myötä etenevä verkostoitumiskehitys vaatii organisaatioiden tieto- ja kommunikaatiojärjestelmiltä uudenlaisia ominaisuuksia. Niissä tulisi ottaa paremmin huomioon myös pk-yritysten erityistarpeet. Erityisesti tarvittaisiin lisää joustavuutta; järjestelmien tulisi pystyä parempaan ja sujuvampaan tietojen välittämiseen verkoston osapuolen välillä sekä sisältää standardoituja ulkoisia liittymiä. Vaikka verkostoitumisesta on puhuttu jo vuosia, tällaiset sinänsä yksinkertaiselta vaikuttavat perusasiat ovat jääneet yllättävän vähälle huomiolle niin tietojärjestelmätutkimuksessa kuin käytännön ohjelmakehitystyössäkin. Verkostoille sopimattomat, yksittäisten organisaatioiden ehdoilla toteutetut järjestelmät jäykistävät verkostojen toimintamahdollisuuksia ja heikentävät yritysten kilpailukykyä. Hyvinkin perinteiseltä vaikuttava teollisuus edellyttää nykyisin joustavia, yhteistoimintaa tukevia tietojärjestelmiä. Prosessit, joissa tuotteet syntyvät ovat pitkälti verkostoituneita. Esimerkiksi monet Suomen metalliteollisuuden yritykset tuottavat laajoja, asiakaskohtaisia laitteita ja suuria kokonaisuuksia, jotka voidaan räätälöidä asiakkaan kanssa yksilöllisesti tietotekniikkaa ja verkkoja hyödyntäen. Tuote itsessään voi sisältää älykkäitä komponentteja, ja se valmistetaan yhdessä sopimushankkijaverkoston kanssa vuorovaikutteisessa prosessissa. Lisäksi ylläpidon merkitys tuotteen käytettävyydessä kasvaa jatkuvasti, ja ylläpito on täten hyvin tärkeä osa itse tuotetta. Näin tuotteiden ympärille muodostuu verkostomaisia tietosysteemeitä, joita on kyettävä käyttämään yhdessä asiakkaan kanssa. Toisin kuin ehkä yleisesti arvellaan, myös pk-yritykset kokeilevat sangen aktiivisesti uusia tietojärjestelmäinnovaatioita. Kuitenkin siirtyminen varsinaiseen hyötykäyttöön tapahtuu harkiten ja yritysten todellisiin tarpeisiin ja resursseihin sovitettuna. Täten yksinkertaiset kehitystä kuvaavat mittarit, kuten esim. Internet-liittymien tiheysluvut eivät kerro mitään järjestelmien todellisesta hyötykäytöstä, vaan tällaisten asioiden analysointi vaatii aina syvällisempää tutkimusta. Tehokkaiksi väitetyillä tieto- ja kommunikaatiojärjestelmillä on myös kääntöpuolensa, jota harvoin tuodaan esille tietotekniikasta puhuttaessa. Esimerkiksi vanhentuneet taikka väärin perustein hankitut järjestelmät estävät kehitystä, eivät suinkaan edistä sitä. Lisäksi tietojärjestelmiä voidaan joskus käyttää pelkkinä yrityksen ulkoisina kulisseina, vailla todellista hyötykäytön tavoittelua. Esimerkkejä tällaisesta voidaan löytää mm. taannoisen Internet-kuplan aikaisesta yritystoiminnasta. Tutkimuksessa on käytetty yrityshaastatteluihin perustuvaa case-menetelmää ja teoriaa luovaa tutkimusotetta, jonka suhteen on sovellettu tunnettua Kathleen Eisenhardtin teorian muodostuksen mallia.Today organizations must change their way of operating by networking with other enterprises and open their typically encapsulated information systems to external partners - the transparency of the information systems must be increased to achieve sustainable competitive advantage. That is true for almost all kinds of organizations but especially for production enterprises, which in practice organize their work in forms of supply chains and supply networks. The change from individual entities to enterprise networks sets new requirements also for information systems, and there is a lack of tools for analyzing various types of ICT system innovations reflecting the new reality. It is by the means of organizational innovation that any enterprise can and should respond to a fundamental change in its environment. The main result of the study will be a taxonomy; a classification principle of information and communication technology system (ICTS) innovations adopted by small and medium sized production enterprises. Organizations are typically examined as independent units with certain internal functions or processes. To achieve sustainable competitive advantage organizations have various kinds of internal and external ICTSs. Also a traditional way of illustrating external issues of competitive advantage-creating, and thus illustrating information system innovations, is the Porterian value chain. It is based on a process view of an organization. An organization is seen as a system which is made up of subsystems. Each of them is included in a chain with inputs, transformation processes and outputs which involve the acquisition and consumption of resources. This kind of organizational model produces system categories with one-way external communication interface. For example, in this way of thinking production process systems are situated independently in the middle of the production chain, within the individual enterprise. However, if the enterprise operates within a real enterprise n! etwork, it means reciprocal, cooperative communication between the parties, and thus communication between the systems. Not only various acquisition or sales and marketing systems have reciprocal external interfaces, but also production process activities and even the products of the enterprise may form their own networked information system categories. The results of this study also point out some other remarkable ICTS innovation roles, systems not directly creating competitive advantage. According to a typical categorization of research purposes this study is characterized as phenomenological, applying intensive case methods. The first of the data sets consists of 17 cases, which were collected totally from South Ostrobothnia within a regional development project. Another set of data were collected nationwide from 40 metal and electrotechnical enterprises in cooperation with the Federation of Finnish Metal, Engineering and Electrotechnical Industries (MET)