Oppijana verkossa -Aikuisopiskelijan oppimiseen suuntautuminen ja oppimiskokemukset verkkopohjaisessa oppimisympäristössä

Tutkimuksessa on seurattu noin vuoden mittaisen opiskeluperiodin aikana aikuisopiskelijoiden oppimista verkkopohjaisessa oppimisympäristössä. Päätutkimusjoukkona ovat olleet avoimen yliopiston hoitotieteen verkko-opintojen kokonaisuuden suorittaneet 23 aikuisopiskelijaa. Seuranta-aineistoa koottiin verkko-opintojen aikana laadullisena tekstiaineistona, johon kuuluivat opiskelijoiden kirjoittamat esseetehtävät ja oppimispäiväkirjat. Lisäksi kerättiin määrällistä kyselyaineistoa mainituilta verkko-opiskelijoilta ja perinteisin menetelmin hoitotiedettä opiskelevilta tiedekunnan pääaineopiskelijoilta erilaisten oppimisympäristöjen vertailua varten. Tutkimuksen pääkohteena ollut verkkopohjainen oppimisympäristö koostui vaihtelevasti sekä perinteisestä kasvokkain tapahtuvasta ohjatusta pienryhmätyöskentelystä että verkossa tapahtuvasta tiedon jakamisesta ja vuorovaikutuksesta. Oppimisympäristö oli luonteeltaan myös oppijan omaa tavoitteellisuutta ja oppimisen itsearviointia korostava. Oppimisen tarkastelun lähtökohtana on ollut, että aikuisopiskelijat on ymmärretty tietämystään aktiivisesti rakentavina tavoitteellisina ja tietoisina elinikäisinä oppijoina. Tutkimuksen laadullinen osuus perustui soveltaen grounded theory ­analyysiin. Grounded theory on aineistolähtöinen teorian tuottamiseen tähtäävä menetelmä. Laadullisessa analyysissa nousi esille kaksi kontekstuaalista oppimiseen orientoitumisen muotoa verkkopohjaisessa oppimisympäristössä: merkityksellinen ja sopeuttava oppiminen. Merkityksellisen oppimisen orientaatiomallissa oppiminen on oppijan omaa merkityshakuista ja omaehtoisesti säädeltyä toimintaa oppimisympäristössä. Oppimisen metakognitiiviset valmiudet eli oppimaan oppimisen taidot kehittyvät aktiivisen reflektion tuloksena. Oppija pyrkii rakentamaan merkityksiä yksin tai yhdessä muiden oppijoiden kanssa sekä pystyy monipuolisesti tunnistamaan ja arvioimaan myös omia käsityksiään ja oppimisprosessejaan. Sopeuttavassa orientaatiomallissa oppijan toiminta ja suoriutuminen eli tehtävien tekeminen ja loppuunsaattaminen sekä toiminta oppimistilanteissa nousevat pääasiaksi. Oppimisen henkilökohtainen merkityshakuisuus sekä oman oppimisen reflektointi jäävät sivummalle. Oppijat kokivat oppimisympäristön haasteellisena, tai elämäntilanteet asettivat monia oppimisen kanssa kilpailevia haasteita, jotka mukauttivat oppijaa toimimaan ympäristön ehdoilla ja suoriutumaan oppimisympäristön asettamista vaatimuksista. Määrällinen vertailuaineisto osoitti, että verkkopohjainen oppimisympäristö osoittautui toteuttamismuotoineen suotuisammin merkityksellistä oppimista tukevaksi. Oppijan kontekstuaalista orientoitumista kuvaavat orientaatiomallit ovat uudenlainen tapa kuvata oppijan oppimiseen suuntautumista tietyssä oppimisympäristössä. Aiemmin oppijan orientaatiorakenteen erilaisissa oppimisen konteksteissa tai opiskelu-uran aikana on oletettu olevan suhteellisen pysyvän tai hitaasti kehittyvän. Tämän tutkimuksen perusteella orientaatiot, sekä yleisorientaatiot että kontekstuaaliset orientaatiot, näyttäisivät olevan muuntuvampia ja kehittyvämpiä kuin aiemmissa tutkimuksissa on ehkä oletettu. Myös saman alan opiskelijoilla on tutkimuksen tulosten perusteella selkeitä orientaatioeroja. Oppijan muodostamat havainnot oppimisympäristössä vaikuttavista erilaisista kontekstuaalisista tekijöistä (mm. pienryhmät, opetuksen ja oppimisen organisoinnin muodot, tiedon soveltamismahdollisuudet) vaikuttavat, millainen oppijan orientaatiomalli nousee oppimisympäristössä hallitsevaksi. Tutkimuksessa on pyritty kokonaisuutena nostamaan esille monia sellaisia näkökulmia, joiden ymmärtäminen tieto- ja viestintätekniikkaan tukeutuvissa oppimisympäristöissä on tärkeätä. Tärkeää kontekstuaalisen orientoitumisen tarkastelussa on tuoda näkyväksi oppimisen kehityksen suuntaa ja oppimisympäristön monikontekstuaalisuutta. Tutkimuksen havainnoilla ja tuloksilla on myös yleisempää merkitystä kehitettäessä oppimisympäristöjä esimerkiksi aikuisten oppijoiden ja yliopisto-opiskelijoiden tarpeisiin sekä kehitettäessä merkityksellistä oppimista tukevaa ohjausta ja vuorovaikutusta.The purpose of the present study was to explore patterns of learning among adult students in a web-based learning environment over the study period of approximately one year. The main research population comprised 23 adult students who had completed the web-based study programme in nursing science in the Open University. The learning environment varied from traditional face-to-face small group sessions to web-based sessions. The learning environment was goal-oriented in nature and focused on self-assessment of learning. Data were collected during the web-based programme in the form of qualitative textual material (essays, learning diaries). In addition, quantitative survey data were collected to make comparisons between different learning environments. The comparison groups consisted of Open University students completing the last web-based module (N=32) and academic degree students (N=49) who were majoring in nursing science and followed traditional learning methods. Learning has been researched from the perspectives of general approach to learning and learning experiences. As for the general approach to learning, the examination focused both on more general orientation factors underlying the studies and on strategies related to the regulation of action and performance of learning tasks, which had a more concrete effect in the learning environment. The general approach to learning was analyzed through the perspectives of the learning goal, general study orientation and contextual study orientation. Metacognitive regulation strategies of learning, learning strategies, and perceptions of knowledge were the focus of attention especially in the quantitative part of the research. Learning experiences were examined in relation to the question of how reflective self-assessment of learning occurred and what kinds of contexts were connected with the experiences in the learning environment. The qualitative part of the research was based on a modification of the grounded theory analysis. The qualitative analysis demonstrated two contextual study orientations in the web-based learning environment: meaningful and accommodative learning. In the orientation pattern of meaningful learning, the learning intentions are constructed around understanding or application of knowledge. The general orientation to learning varies between content or application-focused orientation. Learning is mainly an active and self-regulatory effort in the learning environment. Similarly, metacognitive capabilities develop as a result of active reflection. Learners are active subjects in the learning environment and seek to construct meanings either on their own or together with other learners, and are capable of identifying and assessing their own perceptions and learning processes in a versatile manner. In the orientation pattern of accommodative learning, the learner s action and performance, that is, carrying out and completing the tasks, and action in learning situations, emerge as the main features. The predominant general approach to learning can primarily be referred to as an action orientation. The personal search for the meaning of learning and reflection on one s own learning receive less attention. Learners either perceived the learning environment to be challenging, or their life circumstances presented a number of rival demands which made them adjust to the environment and cope with its requirements. In the quantitative data, there also emerged the orientation pattern of appreciation of practical knowledge, which was found to be the predominant pattern in the comparison groups of academic degree students. This indicates that the learning interests were constructed through the usability and applicability of knowledge. The study showed that the web-based learning environment with its ways of organization was more supportive of meaningful learning than was the traditional learning environment at university. As concluded from the learning experiences of adult students, one of the most important features in the web-based learning environment was the collaborative context, constructed jointly by students, which opened up a dialogical space in the learning environment where learners felt they were connected to a wider knowledge transfer context in addition to the substance of learning. The learning environment cannot thus be described exhaustively as one of the contexts underlying learning, but is composed in the interaction between different contexts of knowledge construction