Valta ja vuorovaikutus johtamisessa

Valta ilmiönä ja keskustelun aiheena on noussut viime vuosien aikana Suomessa julkiseen keskusteluun. Suomen Akatemian Valta Suomessa -tutkimusohjelmassa (2007-2010) on valtaa tutkittu suomalaisten valtarakenteiden kannalta. Kokonaiskuva vallankäytön piirteistä erityisesti johtamisen kannalta on kuitenkin vielä puutteellinen. Sari Kuusela osallistuu sosiaalipsykologian alaan kuuluvalla tutkimuksellaan suomalaiseen valtakeskusteluun tuomalla siihen mukaan esimiehen ja johtajan näkemykset vallankäytöstä johtamisessa. Keskijohdon vallankäytön kokemusten tutkiminen täydentää suomalaisten valtarakenteiden tarkastelua nostamalla esiin vallankäytön inhimillisen puolen. Tutkimuksessa kysytään, millainen on vallan arkipäivä johtamisessa. Tätä on tarkasteltu keskijohdon teemahaastatteluiden ja niissä kerrottujen valtatarinoiden kautta. Keskijohto on kaksoisroolissa, sillä he ovat sekä alaistensa esimiehiä että esimiehensä alaisia. Tutkimus osoitti, että esimies voi käyttää valtaa alaiseensa, alainen esimieheensä ja kollegat toisiinsa. Siten kukin on vuorollaan sekä subjekti (vallankäyttäjä) että objekti (vallankäytön kohde). Tutkimuksen tulosten mukaan kokemukset valtatilanteista voidaan kuvata menestys-, oppimis- ja pettymystarinoina. Valtatilanteita yhdistää kokemus lopputuloksesta ja siihen liittyvä tunnetila. Valtatilanteissa taustalla vaikuttavat arvot ovat hallinta, hyvät ihmissuhteet, vaikuttaminen ja oikeudenmukaisuus. Tulosten perusteella naisilla ja miehillä on erilainen suhde valtaan ja sen merkitys on heille erilainen. Eron voi tiivistää siihen, että valta on naisille tiimin työn tukemista ja miehille mahdollisuus vaikuttaa. Naisille valta mahdollistaa johtamisen ja on keino päästä tavoitteisiin. Miehille valta on motivoiva tekijä ja keino ohjata toimintaa. Naiset näkevät vallan siten yhteisöllisenä ilmiönä, miehet taas yksilöllisenä. Kokemus vallankäytöstä syntyy sosiaalisissa tilanteissa vuorovaikutuksen keinoin, erityisesti positioinnin kautta. Positiointia voidaan kutsua arkikielellä paikan osoittamiseksi . Sillä vallankäyttäjä pyrkii ohjaamaan tilanteen kulkua omien tavoitteidensa mukaisesti. Sen tuloksena vallankäytön kohteeksi itsensä kokevalle syntyy tunne siitä, miten häntä arvostetaan ja mitä vaikutusmahdollisuuksia hänelle annetaan. Valtakokemus on siis ennen kaikkea tunne ja kokemus odotusten täyttymisestä.Power and Interaction in Leadership The purpose of this research was to investigate the experiences of middle managers of the use of power: which factors guide the use of power, whether gender impacts the conception of power and the typical interaction in situations of power. The focus is on managers` double roles: they are both superiors and subordinates at the same time. The study showed that subordinates can also use power over managers, as well as managers over subordinates and colleagues over each other. Consequently, each party in turn is both the subject (the one using power) and the object (the target of power use). Women and men have a different attitude towards power, and its meaning to them differs as well. Women find that power supports the job, while for men, it is a means of influencing. Women saw power as a collective phenomenon, men as an individual one. Experience of the outcome and the emotional state were common to all power stories. The story types were named as success stories, learning stories and disappointment stories. There were four types of interaction processes in power situations. Encouragement created experiences of respect and motivation and led to success (success stories). Interaction could give space for insight in a new way to act and led to learning (learning stories). Instructing and commanding caused resistance but also a desire to achieve personal objectives and led to success (success stories). Discouragement caused distrust and led to frustration (disappointment stories). This research shows that in an organization there are separate worlds of leadership and power for women and for men. Moreover, there are two other distinct social worlds, the world of the "subordinate" and the world of the "superior". The world of the "superior" is that of a powerful ruler and the world of the "subordinate" is that of an object and a follower, independent of organizational positions. These worlds come into being in the interaction process by means of positioning. On the basis of this research, the experience of power is caused in interaction by positioning; as a result, the subject of power use assesses the extent to which s/he is valued and what possibilities to influence s/he is given. However, not all relationships are power relationships. The experience of power is defined by the quality of the relationship, not by the acts as such