Opettajan ja oppilaan vuorovaikutuksen suhde oppilaan kouluhyvinvointiin

Suomalaiset oppilaat menestyvät kansainvälisesti hyvin koulussa. Siitä huolimatta useat tutkimukset osoittavat, että oppilaat viihtyvät huonosti koulussa. Oppilaiden hyvinvointia koulussa on tutkittu vähän sosiaalisten suhteiden näkökulmasta. Tutkimusten mukaan opettajan ja oppilaan välisellä vuorovaikutuksella on merkittävä vaikutus oppilaan kouluhyvinvoinnille. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata ja ymmärtää luokanopettajien kokemuksia opettajan ja oppilaan vuorovaikutussuhteesta ja sen yhteydestä oppilaan kouluhyvinvointiin. Tarkoituksena oli kuvata opettajien käyttämiä hyviä vuorovaikutusta rakentavia pedagogisia ratkaisuja hyvän vuorovaikutussuhteen luomiselle. Tutkimuksen pääkysymykset olivat: 1. Millainen on hyvä vuorovaikutussuhde oppilaan kanssa opettajan kokemana? 2. Miten opettajat kuvaavat kouluhyvinvointia? 3. Miten opettajat rakentavat hyvää vuorovaikutussuhdetta oppilaan kanssa? Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Tutkimuksen metodologisena lähtökohtana oli fenomenologis-hermeneuttinen lähestymistapa. Tutkimuksen aineistonkeruumenetelmänä oli avoin haastattelu, jonka kysymykset oli laadittu Bevanin (2014) haastattelumallin mukaan. Tutkimusaineisto koostui neljän luokanopettajan haastatteluista. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisesti Moilasen ja Räihän (2015) merkitysanalyysin vaiheita noudattaen. Tutkielman tulosten mukaan luokanopettajat kokivat opettajan ja oppilaan välillä hyvän vuorovaikutuksen merkittävimmiksi tekijöiksi oppilaan kohtaamisen, opettajan asiantuntijuuden ja hetkeen tarttumisen -ajatuksen. Kouluhyvinvointia opettajat kuvasivat oppilaan ja opettajan näkökulmista. Oppilaan hyvinvointiin kuului heidän mukaansa, että koulussa on mukava olla ja oppilas tulee hyväksytyksi omana itsenään. Sekä oppilaan että opettajan turvallisuuden merkitys korostui kokemuksissa. Opettajat edistivät oppilaan kouluhyvinvointia erilaisilla pedagogisilla ratkaisuilla. Opettajat ymmärsivät paremmin kouluviihtyvyyden käsitteen, jolloin heidän kuvaillessaan oppilaan kouluviihtyvyyttä oli havaittavissa sosiaalisten suhteiden yhteys oppilaan kouluhyvinvointiin. Tutkimus osoitti, että opettajilla on selkeä kokemus opettajan ja oppilaan hyvään vuorovaikutussuhteeseen vaikuttavista tekijöistä. Heillä on myös käytössään erilaisia pedagogisia ratkaisuja hyvän vuorovaikutussuhteen luomiselle oppilaan kanssa. Oppilaan kouluhyvinvoinnin käsitteen kuvaaminen oli opettajille haastavaa. Tutkimuksen perusteella voidaankin tehdä johtopäätös, että oppilaan kouluhyvinvoinnin tutkimusta tarvitaan lisää, jotta myös opettajat voidaan tehdä tietoisiksi oppilaan kouluhyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä