Kasvuston tiheyden ja lämpötilan vaikutus jauhosavikan (Chenopodium album L.) ja sen sadon kehittymiseen

Tutkimukset suoritettiin astiakokeina fytotroneissa, joissa lämpötilat olivat 24° ja 12° C, sekä astiakoehallissa. Jauhosavikan haarojen lukumäärä yksilöä kohti oli suurempi harvassa kuin tiheässä kasvustossa lämpötilan fytotroneissa ollessa 12° C. Lehtialaindeksi (LAI) oli pienempi, lehtiala yksilöä kohti suurempi harvassa kuin tiheässä kasvustossa. Yksilöitten juuri- ja lehtisato seka kokonaispaino kehittyivät suuremmiksi harvassa kuin tiheässä kasvustossa. Kokonaissato pinta-alayksikköä kohti oli runsaampi tiheässä kuin harvassa kasvustossa. Kasvutiheys ja lämpötila vaikuttivat huomattavasti satokäyrän muotoon (kuvat 4—5). Kasvuston tiheys ei vaikuttanut merkitsevästi lehti- ja juurisatojen keskinäiseen suhteeseen. Sadon päivittäinen kasvu yksilöä kohti oli suurempi, lisäys pinta-alayksikköä kohti taas pienempi harvassa kuin tiheässä kasvustossa. Jauhosavikan vegetatiivisen kasvun aika lyheni ja kehitys nopeutui 24° C:n lämpötilassa. Jauhosavihan eri kehitysasteisiinsa tarvitsemat lämpötilasummat poikkesivat toisistaan 24° ja 12° C:ssa. Kasvit tuleentuivat fytotroneissa 24° C:ssa 90 vuorokaudessa ja astiakoehallissa (15.4° C) 116 vuorokaudessa vastaavien lämpötilasummien ollessa 2160° ja 1837°. Jauhosavikan LAI ja lehtiala yksilöä kohti kehittyivät suuremmiksi 12° kuin 24° C:ssa. LAI oli 24° C:ssa suurimmillaan kasvien kukkiessa ja 12° C:ssa ennen kukinnan alkamista. Fytotroneissa alhainen lämpötila (12° C) kohotti juurien ja lehtien painoa sekä kokonaispainoa yksilöä kohti kasvien ollessa samalla kehitysasteella. Juurien ja lehtien osuus sadosta muodostui pienemmäksi, varsien vastaavasti suuremmaksi 24° kuin 12° C:ssa. Lämpötila ei vaikuttanut merkitsevästi lehti- ja juurisatojen keskinäiseen suhteeseen. Lämpötilan ollessa 12° C sadon voimakkain päivittäinen kasvu tapahtui varhaisemmalla kehitysasteella kuin 15.4° (astiakoehalli) ja 24° C:ssa