Tiineysajan pituus viikin opetus- ja koetilan ayrshirekarjassa

Tiineysajan pituutta ja siihen vaikuttavia tekijöitä on tutkittu Viikin opetus- ja koetilan Ayrshire-karjaa koskevan kirjanpidon perusteella. Aineistoon kuului 382 sellaista tiineystapausta, joissa vasikka syntyi elävänä. Tällöin päädyttiin seuraaviin tuloksiin: 1. Tiineysajan pituuden keskiarvo ilman kaksosvasikkatapauksia oli 279.92 ± 0.222 vuorokautta, hajonta 4.30 vuorokautta ja muuntelukerroin 1.54 %. Tiineysajan pituus vaihteli 265—293 vuorokauteen. 2. Kaksosvasikkatapauksissa tiineysajan pituus oli 6.78 4; 1.24 vuorokautta lyhyempi kuin silloin, kun syntyi ainoastaan yksi vasikka. 3. Sonnivasikoiden sikiökausi oli keskimäärin 0.81 ± 0.45 vuorokautta pitempi kuin lehmävasikoiden. 4. Ensikantoisten lehmien tiineysajan pituus ei ollut mainittavasti lyhyempi kuin vanhempien lehmien. 5. Tiineysajan pituuden ja lehmän normaalipainon välillä ei havaittu riippuvaisuussuhdetta. Samoin tiineysajan pituus ei ainakaan huomattavasti ollut riippuvainen lehmän lihavuusasteesta. 6. Tiineysajan pituuden ja vasikan painon väliseksi vuorosuhdekertoimeksi saatiin r= + 0.146 ± 0.052 koko aineiston perusteella. Vastaavan lehmien sisäisen vuorosuhteen arvo oli r = + 0.333 ja regressiokertoimen arvo R(y/x) = 0.395 kg/vrk. 7. Vasikan painon (y) ja lehmän normaalipainon (x) välinen vuorosuhde oli r = + 0.113 ± 0.085. Ensimmäistä kertaa poikineiden lehmien vasikoiden paino oli keskimäärin 2.98 ± 0.609 kg pienempi kuin neljättä kertaa poikineiden. Sonnivasikoiden keskipaino oli 2.22 + 0.495 kg suurempi kuin lehmävasikoiden. Tutkittaessa tiineysajan pituutta ja siihen vaikuttavia tekijöitä on päädytty yleensä samanlaisiin tuloksiin kuin ne, joita kirjallisuuskatsauksessa on esitetty. Ensikantoisten lehmien tiineysaika ei kuitenkaan ollut merkitsevästi lyhyempi kuin vanhempien lehmien niinkuin kirjallisuuskatsauksessa mainituissa tapauksissa oli. Lehmän lihavuusasteen vaikutusta tiineysajan pituuteen tiettävästi ei aikaisemmin ole tutkittu