Lämpötilan, valaistuksen ja kasvutiheyden vaikutus jauhosavikan (Chenopodium album L.) satoon

Edellä selostettujen tutkimusten tarkoituksena oli selvittää erilaisten lämpötilojen sekä valaistuksen voimakkuuden vaikutusta jauhosavikan sadon muuttumiseen eri kasvutiheyksissä. Tulokset osoittivat jauhosavikan kehittyneen nopeammin ja muodostaneen vähemmän haaroja yksilöä kohti korkeissa (24°, 24°—14° C) kuin alhaisissa (12°, 12°—7°) koelämpötiloissa. Sen lehtialaindeksi (LAI) sekä kuiva-ainesato jäivät pienimmiksi 24° C:ssa, kohosivat jonkin verran 24°—14° C:ssa, olivat suurimmillaan 12° C:ssa ja laskivat edelliseen verrattuna, kun lämpötila oli 12°—7° C. Jauhosavikan kehitys oli nopeampaa ja haarojen lukumäärä/yksilö suurempi 16 000 kuin 5 000 luxin valaistuksessa. Heikossa valaistuksessa muodostuneet lehdet olivat painoonsa nähden laajempia pinta-alaltaan kuin voimakkaammassa valossa kehittyneet. Jauhosavikan sato pinta-alayksiköltä nousi huomattavasti korkeammaksi, mutta lehtien osuus sadosta jäi pienemmäksi 16000 kuin 5 000 luxin valaistuksessa. Jauhosavikan haarojen lukumäärä yksilöä kohti väheni jyrkästi kasvutiheyden lisääntyessä 50:stä 400 yksilöön/m2. LAI taas kasvoi voimakkaasti samaan kasvutiheyteen saakka, mutta sitä tiheämmissä kasvustoissa nousu hidastui. Lämpötila ja valaistuksen voimakkuus vaikuttivat huomattavassa määrin kasvumalliin, joka kuvasi jauhosavikan sadon muutoksia kasvutiheyden lisääntyessä (kuvat 3—5). Oloissa, joissa yksilöt jäivät pieniksi, sato nousi lineaarisesti, mutta vegetatiivisen kasvun ollessa voimakasta sadon nousu hidastui tiheissä kasvustoissa yksilöitten välisen kilpailun vaikutuksesta