Livvinkarjalaisen tekstin ymmärtäminen suomen pohjalta

Reseptiivistä monikielisyyttä (RM) on suomalaisugrilaisessa kontekstissa tarkasteltu tavallisimmin viron ja suomen keskinäisen ymmärrettävyyden kannalta. Karjalan ja suomen välistä ymmärrettävyyttä ei ole tutkittu juuri lainkaan, joskin Alekseeva (2016) osoittaa, ettei edes eniten suomea muistuttavien vienalaismurteiden ymmärtäminen aina ole suomalaisille helppoa. Tässä artikkelissa perehdytään suomenkielisten kykyyn kääntää suomeksi tekstiä, joka on kirjoitettu livvineli aunuksenkarjalan kielellä. Livvinkarjalalla ja suomella on yhteistä sanastoa sekä runsaasti samankaltaisia syntaktisia ja morfologisia piirteitä, mutta livvinkarjalassa on myös suomesta poikkeavaa (usein vepsäläistai venäläislähtöistä) sanastoa. Testissä suomen kielen yliopistoopiskelijoita pyydettiin kääntämään suomeksi livvinkarjalainen uutisteksti. Lisäksi opiskelijoita pyydettiin kuvaamaan kirjallisesti, miten he olivat päätyneet käännösratkaisuihinsa. Kyseessä on sovellus ääneenajattelumenetelmästä, jossa osallistujat kertovat suullisesti tehtävän herättämistä ajatuksista sekä käännösprosessin ja kääntämisen ongelmakohdista. Tekstien kääntämisessä hyödynnetyt strategiat ovat samanlaisia kuin on havaittu aiemmassa suomalais-ugrilaisiin kieliin kohdistuvassa RM-tutkimuksessa. Eniten ymmärtämistä edistää sukulaissanojen samankaltaisuus, ja myös yhtäläisyys taivutuksessa, sanojen johtamisessa ja yhdistämisessä sekä lauserakenteissa auttaa tekstin sisällön hahmottamisessa. Lisäksi maailmantieto, konteksti, metalingvistinen tieto sekä suomen varieteettien tuntemus helpottavat ymmärtämistä. *** "Understanding Olonets Karelian text on the basis of Finnish" Studies of receptive multilingualism (RM) in the Finno-Ugric language context have mainly dealt with Estonian and Finnish and their mutual comprehension. The comprehension between Finnish and Karelian has been studied very rarely but Alekseeva (2016) shows that even North Karelian, the variety closest to Finnish, is not always easy to comprehend for Finns. This article examines how Finns translate into Finnish a text written in Olonets Karelian. Finnish and Olonets Karelian share a lot of vocabulary and morphosyntactic features but Olonets Karelian also has words that do not have a counterpart (often of Russian or Veps origin). In the test, first year students of Finnish linguistics were asked to translate a news text into Finnish. Furthermore, in order to shed light on the problematic areas of translation, an applied version of think-aloud protocol was used: the students were asked to write and describe their translation process and the way they arrived at a particular translation equivalent. The strategies used in translation were similar to what has been shown in earlier RM research on Finno-Ugric languages. Comprehension is most facilitated by the similarity between cognate words, and the similarities in inflection, derivation, compounding and syntactic structures also help in inferring the content of the text. In addition, comprehension is supported by the ability to utilize general world knowledge, context, metalinguistic knowledge and knowledge of the variation of Finnish