Opettajien ammatillisen kehittymisen jatkumo : yliopiston ja koulujen kumppanuus

TEACHERS` PROFESSIONAL DEVELOPMENT AS A CONTINUUM − Educational Partnership Between the University and Schools Building a continuum between teachers´ initial and in-service education is a challenge in Finland as well as worldwide. A basic principle and overall model for in-service education is missing. A possible in-service education model for the future is considered in this research. The theoretical part of the study focuses on teachers´ professional development and the partnership between university and school. This partnership includes teacher-teacher mentoring, which has recently been successfully implemented in Finland. The needs for in-service education were investigated through a systematic literature review of international in-service education models. The position of development models of Finnish in-service education in teacher education programmes was also determined. Different stakeholders including teachers, headmasters, school administrators, teacher educators in university, other teacher educators as well as state education administrators were interviewed in groups. In-service education as a continuum of professional development should be every teacher´s right, and duty, and in-service education could facilitate teachers´ tasks, improve their performance and boost their salaries. Utilizing the latest research findings in in-service education was seen by the interviewees as important, due to which universities were regarded as the most suitable organizers of in-service education. School community and mentoring in particular was seen as the main avenue for in-service education. The interviewees felt that the school community will be important in the future as teachers continue to develop together and the school becomes a learning community. The state and community were unanimously seen as the financers of in-service education. In the model proposed here, continuing in-service education contains four vertical continuums which are preceded by induction education. Following the induction phase any of the four continuums, the research-based continuum, the practice-based continuum for working life needs, the partnership continuum and the updating continuum can be selected. These continuums would guarantee flexible in-service education possibilities for the teachers. Having a number of obligatory courses would ensure that teachers educate themselves regularly. In addition to that, teachers could be provided with opportunities to educate themselves more continuously. Future in-service education on the basis of these four continuums strives for constant education based on a learning community. Keywords: pre-service education, in-service education, professional development, lifelong education, continuum, school-university partnership, learning community, mentoring, Interplay research projectOpettajien perus- ja täydennyskoulutuksen jatkumon muodostaminen on haasteellista. Ongelmana on perusperiaatteen sekä yleisen mallin puuttuminen täydennyskoulutuksen taustalta. Tutkimuksessa tarkastellaan tulevaisuuden täydennyskoulutusmallia ja -tarpeita Suomessa. Täydennyskoulutuksen konkreettiset tarpeet selvitettiin systemaattisella kirjallisuuskatsauksella. Kansainvälisten täydennyskoulutustapausten taustalla olevia ammatillisen kehittymisen malleja verrattiin dokementtianalyysilla tuotettujen Suomen tulevaisuuden täydennyskoulutustavoitteiden kanssa. Samalla nähtiin suomalaiseen täydennyskoulutukseen liittyvien ammatillisen kehittymisen mallien sijoittuminen opettajankoulutuksen lähestymistapoihin. Lisäksi selvitettiin opettajien täydennyskoulutukseen liittyvien kotimaisten asiantuntijatahojen näkemyksiä täydennyskoulutuksesta fokusryhmähaastatteluin. Ryhmiä oli opettajien, rehtoreiden sekä koulutoimen henkilöstön lisäksi yliopiston opettajankoulutustahosta, muista opettajille koulutusta järjestävistä tahoista sekä päättäjätahosta. Täydennyskoulutus läpi työelämän ammatillisen kehittymisen jatkumona tulisi olla jokaisen opettajan oikeus ja velvollisuus. Opettajien palkkauksen joustaessa koulutukset voisivat vaikuttaa työtehtäviin ja työssä suoriutumiseen. Yliopiston tutkimustiedon hyödyntäminen nähtiin tärkeäksi. Täydennyskoulutusjatkumoista tärkeimpinä nousivat esille mentorointi ja yhteisöllisyys. Yhteisöllisyyttä voidaan pitää tulevaisuuden täydennyskoulutuksen kulmakivenä työyhteisöjen kehittyessä oppivina organisaatioina. Täydennyskoulutuksen rahoittajatahoksi nähtiin hyvin yksimielisesti valtio ja kunta. Täydennyskoulutuksen konkreettisista tarpeista tuloksissa korostuivat myös yhteistyö, työyhteisö ja sitoutuminen. Jatkumomallisessa täydennyskoulutuksessa on neljä pitkittäistä jatkumoa, joita edeltää ensivaiheen induktiokoulutus. Jatkumot ovat tutkimussuuntautunut, käytännön työelämän tarpeisiin liittyvä, kumppanuuspainotteinen sekä päivitysjatkumo. Jatkumot mahdollistavat joustavan täydennyskoulutusmahdollisuuden opettajille. Pakolliset moduulit takaavat jokaisen opettajan päivittävän tietojaan ajoittain. Samalla mahdollistuu myös jatkuvampi itsensä kehittäminen. Tulevaisuuden täydennyskoulutuksen suuntana ja jokaisen jatkumon sisällä toteutuu oppiva yhteisöllinen kouluttautuminen. Avainsanat: opettajankoulutus, täydennyskoulutus, ammatillinen kehittyminen, elinikäinen oppiminen, jatkumo, koulu-yliopisto kumppanuus, yhteisöllisyys, mentorointi, Interplay-tutkimusprojekt