Johdannaisinstrumenttien käyttö yritysten valuuttakurssiriskien hallinnassa verotuksen näkökulmasta

Johdannaissopimuksilla on oma roolinsa rahoitusmarkkinoilla sillä ne tarjoavat mahdollisuuden hinnoitella yritykseen kohdistuvia riskejä sekä siirtää niitä taholta toiselle. Yritykset käyttävät johdannaisinstrumentteja riskienhallinnan apuvälineinä, kun ne pyrkivät suojautumaan valuuttakurssien arvonvaihtelun aiheuttamilta tuloksen heilahteluilta. Tutkielma kuvailee johdannaisinstrumenttien verotusta elinkeinoverolaissa yrityksen käyttäessä johdannaisinstrumentteja valuut-takurssiriskin hallintaan. Tutkielman teoreettisena viitekehyksenä on hyödynnetty aihealueen liiketalous- ja oikeustieteellistä kirjallisuutta ja tutkimusta. Tutkielman pääkysymys on miten johdannaisinstrumentteihin sovellettavat elinkeinoverolain verosäännökset sääntelevät yrityksen valuuttakurssiriskin hallinnan toteuttamista? Tutkielman lähtökohtana on siis elinkeinoverolain kuvailusta syntyvä tutkimusongelma, jolla on sekä liikkeenjohtamisen että yritysjuridiikkaan liittyviä ulottuvuuksia. Tutkielmassa tutkimusongelmaa käsitellään laadullisten eli kvalitatiivisten menetelmien avulla. Tutkielmassa taustoitetaan johdannai-sinstrumenttien hyödyntämistä osana kansainvälistä yritystoimintaa käsittelemällä kansainvälisen yritystoiminnan riskien kokonaisuus, valuuttojen arvojen kehitykseen vaikuttavia tekijät, valuuttakurssiriskien vaikutus yrityksen tuloksen muodostumiseen, elinkeinoverolain tavoitteet ja elinkeinoverolakiin vaikuttavat muut lait ja asetukset. Liiketaloustieteellisessä kirjallisuudessa vieraasta valuutasta syntyvä valuuttakurssiriski on usein jaettu translaatio-, transaktio- ja operatiiviseen riskiin. Valuuttakurssiriskin lähteellä on tärkeä merkitys siihen miten yritys hyödyntää valuuttajohdannaisia ja mitkä ovat yrityksen valuuttakurssiriskiltä suojautumisesta saamat hyödyt. Käsiteltäessä kansainvälisesti toimivan yrityksen valuuttasuojauksen verokohtelua suomalaisessa lainsäädännössä on elinkeinoverolaki keskeisessä asemassa. Elinkeinoverolaki ei toimi kuitenkaan irrallaan muusta lainsäädännöstä vaan elinkeinoverolakiin vaikuttaa muun lainsäädännön kuten kirjanpitolain ja kansainvälisen tilinpäätösstandardin periaatteet ja tavoitteet. Elinkeinoverolain alkuperäinen realisointiperiaate toimii nykyisessä elinkeinoverolaissa yhdessä kirjanpitolain ja kansainvälisen tilinpäätösstandardin tuloperiaatteen kanssa. Realisointi- ja tuloperiaatteen osittaisella ristiriidalla on vaikutusta muun muassa elinkeinoverolain laatuun – kuten sen ennakoitavuuteen, laajuuteen ja tulkittavuuteen