Ryhmän sisäiset ystävyys- ja kaverisuhteet sekä roolitus : kehitys koulun yhteydessä olevasta esiopetuksesta alkuopetuksen ensimmäiselle luokalle

Tässä tutkimuksessa kartoitettiin alle vuoden kestäneellä pitkittäistutkimuksella eli seurantatutkimuksella, miten lasten ystävyys- ja kaverisuhteet sekä luokan roolitus muuttuu koulun yhteydestä olevasta esiopetuksesta ensimmäisen luokan loppuun mennessä. Lisäksi haluttiin tutkia, miten esiopetuksen ulkopuolelta tulleet oppilaat pääsevät esiopetuksessa muodostuneen ryhmän jäseneksi. Tutkimus toteutettiin tapaustutkimuksena, jossa käytettiin aineistonkeruumenetelmänä sosiometrisiä mittauksia. Mittaukset toteutettiin strukturoituina haastatteluina. Haastattelut toteutettiin toukokuussa 2018, syyskuussa 2018 ja helmikuussa 2019. Aineiston analyysimenetelmänä käytettiin teoriasidonnaista analyysimenetelmää. Aineisto analysoitiin sisältöanalyysina. Koska teoria ohjaa mittaristoa, analyysimenetelmä oli teoriasidonnainen. Tulokset osoittivat, että vastavuoroiset ystävyyssuhteet olivat pidempiaikaisia, ja niitä luotiin vain saman sukupuolen välille. Vastavuoroiset kaverisuhteet taas rakentuivat eri sukupuolien välille, ja niitä luotiin paljon herkemmin kuin ystävyyssuhteita. Tulokset kertoivat myös, että luokan roolit olivat suhteellisen pysyviä. Suosikin ja torjutun roolit pysyivät esiopetuksesta ensimmäisen luokan loppuun asti. Torjutuista oppilaista pystyttiin erittelemään syrjäänvetäytyvät ja yksinäiset. Johtajarooliin ei noussut yhtä tai kahta oppilasta, vaan johtajamerkinnät olivat yhteydessä positiivisiin valintoihin. Johtajaa siis etsittiin oman kaveriporukan sisäpuolelta. Ensimmäisellä luokalla aloittaneista oppilaista yksi onnistui pääsemään vastavuoroisen kaveriporukan jäseneksi, yksi onnistui luomaan yhden vastavuoroisen ystävyyssuhteen ja yksi jäi kokonaan vertaisryhmänsä ulkopuolelle