Toimijuus, rakenne ja kulttuuri nuorten palveluiden johtamisessa : Etnografinen tapaustutkimus sosiaali- ja terveysvirastojen yhdistymisestä

Tutkimuksessa tarkastellaan tapaustutkimuksen keinoin sosiaali- ja terveyspalveluiden johtamista erään suuren kaupungin sosiaali- ja terveysvirastojen yhdistymistilanteessa. Tutkimustehtävä on analysoida kriittisen realismin tieteenfilosofian käsitteitä hyödyntäen, miten uuden sosiaali- ja terveysviraston nuorten palveluiden johdossa hahmotetaan palveluita ja palveluiden kohdetta. Hyödynnetyt käsitteelliset välineet pohjautuvat pääasiallisesti Margaret S. Archerin kriittiseen realismiin. Nuorten palveluiden johtoryhmään kuuluu sekä sosiaali- että terveysalan ammattilaisia. Tutkimus kuvaa prosessia, jolla johtoryhmä määrittää uuden organisaationsa tehtävää ja sosiaalityön paikkaa organisaatiossa. Tavoitteena on hahmottaa hyvinvointipalveluiden johtamisen reunaehtoja, kulttuuria ja sosiaalisia rakenteita sekä johdon toimijuuden mahdollisuuksia. Tutkimuskysymykset ovat: Minkälaisia ammatillisia suunnitelmia nuorten palveluiden johtoryhmän kokouksiin osallistuvat henkilöt pyrkivät toteuttamaan? Minkälaiset kulttuuriset, rakenteelliset ja toimijuuteen liittyvät tekijät vaikuttavat ammatillisten suunnitelmien toteutumiseen? Millaisena sosiaali- ja terveysalan yhteistyö hahmotetaan johtoryhmässä? Tutkimus on toteutettu etnografisin menetelmin osallistuvalla havainnoinnilla nuorten palveluiden johtoryhmän kokouksissa. Aineisto on kerätty viidestä kokouksesta. Aineistoon kuuluvat kokouksissa tehtyjen havainnointimuistiinpanojen ja niiden perusteella kirjoitetun tutkimuspäiväkirjan lisäksi kokousnauhoitukset, johtoryhmän esityslistat ja kokousmuistiot sekä ryhmässä käsitellyt keskeiset dokumentit. Aineistoa on täydennetty sähköpostikyselyllä. Analyysimenetelmä on teoriaohjaava sisällönanalyysi. Kriittisen realismin teoria on tullut mukaan analyysiin jo aikaisessa vaiheessa, mutta teoreettisia malleja on sovellettu eklektisesti aineistosta tehtyjen havaintojen perusteella. Tutkimuksessa analysoidaan nuorten palveluiden johtoryhmässä esiin tulevia ammatillisia suunnitelmia. Ammatillisen suunnitelman käsite pohjautuu Margaret S. Archerin toiminnallisen projektin käsitteeseen, mutta on sitä suppeampi, käsittäen vain ammatillista toimintaa koskevat suunnitelmat. Analyysissä keskitytään kolmeen suunnitelmaan: sosiaaliohjauksen lähityöhön, työn ja koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten terveystarkastuksiin sekä aikuistuvien nuorten tilanteen parantamiseen. Analyysissä eritellään näiden ammatillisten suunnitelmien toteuttamista estäviä ja mahdollistavia tekijöitä liittäen ne kulttuuriin, sosiaalisiin rakenteisiin ja toimijuuteen. Sosiaali- ja terveysalan yhteistyön osalta ammattilaisten välillä ei johtoryhmässä esiinny suuria vastakkainasetteluja, vaan pikemminkin korostetaan yhteistä tehtävää. Sosiaalialan näkökulma on johtoryhmässä vahvasti esillä. Muualla organisaatiossa tilanteen arvioidaan mahdollisesti olevan erilainen. Kulttuuristen tekijöiden osalta mahdollistavia ja estäviä tekijöitä analysoidaan hyödyntäen johtoryhmän tekemiä arvioita eri tahojen käsityksistä ja käytännöistä. Asiakasosallisuuden idea esiintyy aineistossa mahdollistavana kulttuurisen systeemin osana. Estäviksi kulttuurisen systeemin osiksi hahmottuvat taloustieteellinen diskurssi, käsitys sosiaalialan työstä marginaalisena toimintana, työperustainen hyvinvointikäsitys sekä ei-dialogiset organisaatiokäytännöt. Biomedikaalinen diskurssi, juridinen diskurssi ja lainsäädäntö, uusi hallinta ja uusi julkisjohtaminen toimivat mahdollistavina tai estävinä eri ammatillisissa suunnitelmissa. Rakenteellisista tekijöistä monet liittyvät organisaatiorakenteeseen. Managerialiset ja byrokraattiset organisaatiorakenteen piirteet kytkeytyvät estäviin ja hybridimäinen verkostorakenne mahdollistaviin tekijöihin. Organisaatioon kytkeytyvien rakenteiden lisäksi olennaisia ovat yhteiskunnassa laajemmin vallitsevat rakenteet, kuten professioiden välinen rakenne, väestön ikärakenne, nuorten ja aikuisten välinen rakenne ja globaali talousjärjestelmä. Toimijuuden osalta johtoryhmän jäsenet kokivat vaikutusmahdollisuuksiensa uudessa organisaatiossa kaventuneen. Kokousaineisto tukee näitä käsityksiä. Resurssivallan ollessa rajallinen toimijuudessa korostuvat sitkeys ja suunnitelmallisuus, verkostojen ja organisaation tuntemus, kyky neuvotella ja argumentoida toiminnallisten projektien puolesta, teoreettinen ja käytännöllinen osaaminen sekä luovuus. Estävänä toimijuuteen liittyvänä tekijänä näyttäytyy muiden ammatillisten suunnitelmien priorisoiminen. Projekteista sosiaaliohjauksen lähityö vaatii aineiston perusteella toteutuakseen eniten kulttuurista muokkausta. Terveystarkastusten toteuttamista useimpien toimijatahojen käsitykset ja käytännöt tukevat. Rakenteelliset tekijät muodostavat suurimmat haasteet molempien projektien toteutumiselle. Sosiaaliohjauksen lähityön osalta rakenteelliset ja kulttuuriset tekijät toimivat samansuuntaisesti, mikä tekee projektista haastavan toteuttaa. Terveystarkastusten projektissa rakenteelliset tekijät toimivat estävästi mahdollistavista kulttuurisista tekijöistä huolimatta. Aikuistuvien nuorten tilanteen parantamisen osalta sekä kulttuurisissa että rakenteellisissa tekijöissä on ristiriitaisuutta ja ne näyttäytyvät sekä estävinä että mahdollistavina. Uuden sosiaali- ja terveysviraston organisaatiorakenteen luomista voidaan tarkastella prosessina, jossa eri toimijat pyrkivät muokkaamaan rakenteita haluamaansa suuntaan. Johtoryhmä pyrkii osin muokkaamaan rakenteita verkostomaisemmiksi ja osin säilyttämään niitä vähemmän managerialistina. Tutkimuksen mukaan organisaatiota on muokattu organisaatiouudistuksen yhteydessä aiempaa managerialistisemmaksi. Tämä tukee aiempien tutkimusten tuloksia, joiden mukaan viime vuosikymmeninä hyvinvointipalveluissa toteutetuissa uudistuksissa liiketaloudellinen ja managerialistinen ajattelu on tyypillisesti korostunut. Tutkimuksen mukaan hyvin hierarkkinen organisaatiorakenne ei tue toivottujen tulosten saavuttamista