Uusi alku: Maatalous on myös tulevaisuuden elinkeino

Suomalaisen maatalouden kokonaiskuva talouden tunnuslukujen valossa on hyvin heikko. Maatalouden yrittäjätulo on laskenut trendinomaisesti koko 2000-luvun ajan. Juurisyyt heikkoon kannattavuuskehitykseen juontuvat Suomen liittymiseen EU-jäseneksi ja maataloutemme sen jälkeisiin sopeutumishaasteisiin uuteen, aiempaa vaativampaan toimintaympäristöön. Osana ruokaketjua tuottajien asema on jäänyt heidän todellista painoarvoa heikommaksi. Huonon sisäisen ilmapiirin omaavassa ruokaketjussa kaupan asema on vahva. Tämän selvitystyön toimeksiantona oli kartoittaa mahdollisuudet lisätä maatalouden yrittäjätuloa 500 miljoonalla eurolla. Tämän todettiin olevan mahdollista. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää kuitenkin erittäin laaja-alaisia muutoksia ja uudistumista niin alkutuotannossa kuin koko ruokaketjussa. Ruokaketjumme tarvitsee yhteisen tahtotilan ja selkeämmän win-win-asetelman läpi ketjun. Tuottajien on terävöitettävä omaa vallan käyttöä, sekä lisättävä talousjohtamista. Investoivat ja toimintaansa kehittävät tilat, elintarvikkeiden vienti, uuden teknologian hyödyntäminen sekä peltojen laaja kehittämisohjelma on nostettava maatalouden kehittämisen strategisiksi painopistealueiksi. Myös innovaatioiden ja tilojen erikoistumisen painoarvoa osana maatalouden uudistamista on lisättävä. Ilmastonmuutoksen ja uuden teknologian ohella maatalouden toimintaympäristö on muutoinkin voimakkaassa murroksessa. Tällainen toimintaympäristö yhdistettynä maatalouden kannattavuuskriisiin edellyttävät vahvaa osaamislähtöistä keskitettyä tukea maatilayrittäjien käyttöön. Raportin yksi keskeisimmistä esityksistä on uuden osaamis- ja palvelukeskuksen perustaminen Luonnonvarakeskuksen yhteyteen