Maakuntauudistukseen liittyvässä muutoksessa kasvupalveluiden (julkisten työvoima- ja yrityspalveluiden) järjestämis- ja tuottamisvastuu jakaantuu nykyistä useammalle toimijalle. Siten on erityisen tärkeää, että käytössä olevat digitaaliset järjestelmät mahdollistavat palvelun jatkuvuuden ja tietojen välittymisen yli organisaatiorajojen (valtio, maakunta, kunta ja yksityiset palveluntarjoajat). Tätä tukemaan tarvitaan hallintamalleja. Tässä selvityksessä esitetään ehdotuksia kasvupalveluiden (yrityspalveluiden) sähköisten järjestelmien hallintamalleiksi. Lisäksi esitetään toimiviksi havaittuja käytäntöjä, joita on hyödynnetty hallintamallien laatimisessa, sekä käytännön esimerkkejä hallintamalleista sähköisten järjestelmien kehitys- ja yllä...
Artikkeli käsittelee yrittäjän ja palkkatyöntekijän kategorioiden murtumista ja näiden väliin asettu...
Alueidenkäytön suunnittelun toimijoiden roolit muuttuvat valmisteltavana olevan maakuntauudistuksen ...
Sosiaali- ja terveyspolitiikkaan vaikuttavat väestörakenne, globalisaatio, työn murros, teknologinen...
Velkakonversion käsitettä ei ole Suomen oikeusjärjestyksessä määritelty lain tasolla. Kansainvälises...
Maakuntien ja kuntien välinen yhteistyö tulee olemaan tärkeää ikääntyneiden ja erityisryhmiin kuuluv...
Selvityksessä arvioidaan oikeusvaltiollisista lähtökohdista maakuntauudistuksesta johtuvia viranomai...
Sote- ja maakuntauudistuksen myötä palveluiden järjestäminen ja tuottaminen eriytetään. Tämä edellyt...
Vuonna 2018 julkaistiin jätteenkäsittelyn parhaita käytettävissä olevia tekniikoita (BAT, Best Avail...
Käynnissä olevan sote- ja maakuntauudistuksen kokonaistavoitteina ovat muun muassa palvelujen saatav...
Ympäristöministeriön tulevaisuuskatsauksen taustalla on ministeriön skenaariotyö ja valtioneuvoston ...
Tämä selvitys tuottaa tietoa hallituksen kärkihankkeen ”Kilpailukyvyn vahvistaminen elinkeinoelämän ...
Hallitusohjelman Digitalisoidaan julkiset palvelut -kärkihankkeen yhtenä toimenpiteenä on Sähköinen ...
Kuntoutussäätiö toteutti yhteistyössä Tampereen yliopiston Työelämän tutkimuskeskuksen ja Eläketurva...
Lääkehuollon keskeinen tavoite on mahdollistaa tehokas, turvallinen ja kustannusvaikuttava lääkehoit...
Maakunta- ja sote-uudistus muuttaa nykyistä sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmää ja sen toiminta¬...
Artikkeli käsittelee yrittäjän ja palkkatyöntekijän kategorioiden murtumista ja näiden väliin asettu...
Alueidenkäytön suunnittelun toimijoiden roolit muuttuvat valmisteltavana olevan maakuntauudistuksen ...
Sosiaali- ja terveyspolitiikkaan vaikuttavat väestörakenne, globalisaatio, työn murros, teknologinen...
Velkakonversion käsitettä ei ole Suomen oikeusjärjestyksessä määritelty lain tasolla. Kansainvälises...
Maakuntien ja kuntien välinen yhteistyö tulee olemaan tärkeää ikääntyneiden ja erityisryhmiin kuuluv...
Selvityksessä arvioidaan oikeusvaltiollisista lähtökohdista maakuntauudistuksesta johtuvia viranomai...
Sote- ja maakuntauudistuksen myötä palveluiden järjestäminen ja tuottaminen eriytetään. Tämä edellyt...
Vuonna 2018 julkaistiin jätteenkäsittelyn parhaita käytettävissä olevia tekniikoita (BAT, Best Avail...
Käynnissä olevan sote- ja maakuntauudistuksen kokonaistavoitteina ovat muun muassa palvelujen saatav...
Ympäristöministeriön tulevaisuuskatsauksen taustalla on ministeriön skenaariotyö ja valtioneuvoston ...
Tämä selvitys tuottaa tietoa hallituksen kärkihankkeen ”Kilpailukyvyn vahvistaminen elinkeinoelämän ...
Hallitusohjelman Digitalisoidaan julkiset palvelut -kärkihankkeen yhtenä toimenpiteenä on Sähköinen ...
Kuntoutussäätiö toteutti yhteistyössä Tampereen yliopiston Työelämän tutkimuskeskuksen ja Eläketurva...
Lääkehuollon keskeinen tavoite on mahdollistaa tehokas, turvallinen ja kustannusvaikuttava lääkehoit...
Maakunta- ja sote-uudistus muuttaa nykyistä sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmää ja sen toiminta¬...
Artikkeli käsittelee yrittäjän ja palkkatyöntekijän kategorioiden murtumista ja näiden väliin asettu...
Alueidenkäytön suunnittelun toimijoiden roolit muuttuvat valmisteltavana olevan maakuntauudistuksen ...
Sosiaali- ja terveyspolitiikkaan vaikuttavat väestörakenne, globalisaatio, työn murros, teknologinen...