Opetusmetsätyöryhmän loppuraportti

Vuosina 1994 -1997 valtion ammatilliset oppilaitokset siirrettiin pääasiassa kunnallisille ylläpitäjille. Yli 300 hehtaaria käsittävät yhtenäiset alueet jäivät valtion omistukseen, mutta kunnallisen ylläpitäjän käyttöön korvauksetta käyttöoikeussopimuksilla. Vuoden 1999 alusta voimaan tulleella lailla myös yksityisten ammatillisten oppilaitosten käytössä olleet maa- ja vesialueet sekä rakennukset luovutettiin yksityisille ammatillisen koulutuksen järjestäjille samoilla ehdoilla. Nykyisin kaikkien valtion omistamien opetusmetsien hallintaoikeus on Metsähallituksella käyttöoikeuksien ollessa ammattioppilaitoksilla ja -korkeakouluilla korvauksettomiin käyttöoikeussopimuksiin perustuen. Ensimmäiset opetusmetsäsopimukset päättyvät vuoden 2018 lopussa ja suurin osa vuosina 2020 ja 2021. Tällä hetkellä Metsähallituksella on opetusmetsiä yhteensä 23 500 hehtaaria ja käyttöoikeussopimuksia 23 eri toimijan kanssa. Opetusmetsiä hyödyntää yhteensä 28 yksittäistä koulutuksen järjestäjää tai ammattikorkeakoulua. Opetusmetsiä käytetään monipuolisesti metsäopetuksen ja laajemminkin luonnonvara-alan opetuksen oppimisympäristöinä ja työharjoittelualueina. Vuosien kuluessa opetustavoitteet ovat muuttuneet ja monipuolistuneet ja koneellisen metsien käsittelyn osuus opetuksessa lisääntynyt. Opetusmetsien hakkuista oppilaitoksille koitunut taloudellinen hyöty on toteutuneiden hakkuumäärien perusteella arvioiden noin 1 milj. euroa vuosittain, kun toiminnasta aiheutuneet kulut on otettu huomioon metsätalouden yleisen kustannustason mukaisena. Opetushallituksen koulutuksen järjestäjille tekemän opetusmetsien tuottoja, kuluja ja nettotulosta koskevan kyselyn perusteella opetusmetsien nettotulos oli vuosina 2008 - 2011 keskimäärin 800 000 euroa. Vuosittaiset ja järjestäjäkohtaiset vaihtelut ovat suuria. Maksulliseksi palvelutoiminnaksi luokiteltavan opetusmetsien käytön tuottoja ja kustannuksia ei oteta huomioon oppilaitosten yksikkökustannusten tai valtionosuuksien laskennassa. Opetusmetsäsopimusten siirto osakeyhtiömuotoisille koulutuksen järjestäjille Työryhmä arvioi opetusmetsien käyttöoikeussopimusten soveltuvuutta nykylainsäädäntöön osakeyhtiömuotoisten koulutuksen järjestäjien perustamiseen liittyen. Työryhmän kannan mukaan omistusmuodon muutoksen vuoksi tehtävät uudet käyttöoikeussopimukset tulee laatia vanhojen sopimusten tapaan vastikkeettomina. Muussa tapauksessa koulutuksen järjestäjät joutuisivat omistusmuodon muutoksen seurauksena muita huonompaan asemaan, mikä olisi opetusta koskevan lainsäädännön periaatteiden vastaista. Vastikkeettomat sopimukset edellyttävät kuitenkin perutuslain 92 §:n 2 momentin mukaista eduskunnan suostumusta, joka voidaan antaa valtion talousarviossa. Työryhmä pitää tärkeänä, että uudet käyttöoikeussopimukset tehdään mahdollisimman nopeasti vuoden 2012 ensimmäisen lisätalousarvion käsittelyyn liittyen. Vastikkeetonta sopimuskäytäntöä on mahdollista jatkaa enintään siihen asti, kunnes uusi vastikkeelliseen korvaukseen perustuva opetusmetsäjärjestelmä otetaan kaikkien koulutuksen järjestäjien tai ammattikorkeakoulujen osalta käyttöön. Vastaavaan vastikkeellisen käyttöoikeuden menettelyyn on jo siirrytty muiden Metsähallitukselle säädettyjen velvoitteiden, kuten tutkimuksen ja maanpuolustuksen osalta ja käytäntöä on tarkoitus jatkaa Metsähallituksen organisaatiota uudistettaessa. (Laki oikeudesta luovuttaa valtion kiinteistövarallisuutta (973/2002) 8 §, 16 §:n 3 momentti sekä Metsähallituslaki (1378/2004) 5 §.) Työryhmän kanta on, että uudet opetusmetsien käyttöoikeussopimukset voidaan tehdä osakeyhtiömuotoisten koulutuksen järjestäjien kanssa myös EU:n kilpailuperiaatteitten estämättä. Tämä johtuu siitä, että EU:n kilpailuperiaatteet koskevat vain taloudellista 1 toimintaa, ja opetusmetsien käyttö voidaan työryhmän mukaan tulkita ei-taloudelliseksi toiminnaksi. Työryhmä esittää, että edellä kuvattua menettelyä noudatetaan myös silloin, kun ammatillisen koulutuksen ja ammattikorkeakoulujen meneillään olevan rakenteellisen kehittämisen yhteydessä muodostuu uusia osakeyhtiömuotoisia järjestäjä/ylläpitäjäorganisaatioita. Opetusmetsämallin edelleen kehittäminen Työryhmä kuuli ammatillisen koulutuksen järjestäjien ja ammattikorkeakoulujen edustajia opetusmetsätoiminnan kehittämistarpeiden selvittämiseksi. Kuulemistilaisuuden mukaan kaikkien uusien toimintamallien lähtökohtana tulisi olla pysyvä opetusmetsä erityisesti alkuvaiheen opetusta varten. Esiin tuotiin myös tarve työharjoitteluun soveltuvien opetuskohteiden joustavasta varaamisesta opetustarpeisiin monivuotisten sopimusten perusteella. Työryhmän näkemyksen mukaan opetusmetsämallin uudistamisen tavoitteena on turvata koulutuksen järjestäjien ja ammattikorkeakoulujen metsäopetuksen edellytykset niiden rahoituksellista asemaa heikentämättä sekä korvata Metsähallituksen liiketoiminnalle metsäopetuksen huomioon ottamisesta aiheutuva taloudellinen rasitus täysimääräisesti. Opetusmetsämallin kehittämisen jatkotyössä tulisi selvittää metsäalan koulutusta järjestävien ammatillisen koulutuksen järjestäjien ja ammattikorkeakoulujen opetusmetsätarpeet ja selvittää keinot opetusmetsien käytön ja saatavuuden varmistamiseksi eri vaihtoehdoissa. Opetusmetsämallin uudistaminen voi mahdollistaa myös uusien opetusmetsien hankkimisen niille oppilaitoksille, joilla tällä hetkellä on tarpeeseen nähden liian vähän opetusmetsiä. Menettelyn tarvetta ja mahdollisuutta tulisi arvioida myös Metsähallituslain uudistamisen yhteydessä. Työryhmä ehdottaa opetus- ja kulttuuriministeriön johdolla toimivan valmisteluryhmän asettamista opetusmetsien toimintamallin vaihtoehtojen ja niihin liittyvien hallinta- ja rahoituskysymysten tarkempaa selvittämistä varten. Valmistelutyö tulisi kytkeä aikataulullisesti käynnissä oleviin ammatillisten oppilaitosten ja ammatti-korkeakoululaitoksen uudistamisprosesseihin