Tieteen ja teknologian tutkimuksen institutionaalisten perusrakenteiden vahvistaminen

Selvitysmiehen tehtävänä on ollut kartoittaa mahdollisuudet ja vaihtoehdot tieteen ja teknologian tutkimuksen institutionaalisten perusrakenteiden kehittämiseksi ja vahvistamiseksi Suomessa. Tieteen ja teknologian tutkimuksella on tarkoitettu tieteen ja teknologian kehittämisedellytyksiä, kehittämistä sekä vaikutuksia koskevaa talous- yhteiskuntatieteellistä tutkimusta, joka tarjoaa lähtökohtia ja välineitä teknologian kehittämistä koskevaan päätöksentekoon sekä kansalaiskeskusteluun. Suomessa on 1990-luvun alkupuolelta lähtien eri tavoin edistetty tieteen ja teknologian tutkimusta. Kehittäminen on painottunut teknologiakysymyksiin, ja kehittämistoimenpiteistä on paljolti vastannut teknologiahallinto. Kehittämistoimenpiteiden tuloksena tieteen ja teknologian tutkimuksen määrä ja kattavuus ovat kasvaneet. Ongelmana on kuitenkin ollut se, että käytetyt suhteellisen vähäiset voimavarat on jaettu pienehköinä yksittäisinä hankkeina usean tutkimusyksikön kesken. Tiedon ja osaamisen taso on pysynyt edelleen ohuena useimmilla tutkimuksen osa-alueilla. Yleinen tieteen ja teknologian merkityksen lisääntyminen, tiede- ja teknologiapolitiikan kasvavat vaatimukset ja Suomen täysipainoinen osallistuminen EU:n käynnistämään ja tukemaan tieteen ja teknologian tutkimukseen sekä EU:n tiede- ja teknologiapolitiikan kehittämiseen edellyttävät, että Suomessa luodaan nykyistä paremmat puitteet tutkimustoiminnan jatkuvuudelle, syvällisen asiantuntemuksen kehittymiselle sekä tutkimuspalvelujen saatavuuden paranemiselle. Suomeen tarvitaan tieteen ja teknologian tutkimukseen erikoistuva, alan tutkimusta ammattimaisesti tekevä tutkimusyksikkö. Perusvaihtoehtoja on kaksi; yksikkö rakennetaan nykyisen toiminnan pohjalta jonkun yliopiston yhteyteen tai perustetaan uusi tieteen ja teknologian tutkimuksen instituutti. Nykyisistä yliopistoista parhaat valmiudet tieteen ja teknologian tutkimuksen yksikön perustamiseen on Tampereen yliopistolla, Teknillisellä korkeakoululla ja Helsingin yliopistolla. On perusteltua, että asiaa valmistellaan opetusministeriön ja kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonalojen yhteistyönä. Osoittamalla yksikölle sen tarvitseman perusrahoituksen sekä erillisen ohjelmapohjaisen käynnistysrahoituksen, ministeriöt voivat merkittävästi nopeuttaa yksikön toiminnan vahvistumista ja samalla vaikuttaa sen toiminnan muotoutumiseen. Tieteen ja teknologian tutkimuksen yksikön muodostuminen erityisrahoituksen avulla on vain yksi toimenpide useiden toimenpiteiden joukossa edistää alan tutkimusta ja osaamista. Tutkijakoulutuksen laajentamiseksi ja kehittämiseksi on olemassa valmiit suunnitelmat. Ne tulee panna täytäntöön. Tutkimusohjelmatoimintaa tulee jatkaa ja kehittää tästä toiminnasta saatujen positiivisten kokemusten pohjalta