Kalastusmatkailun nykytila, kehittämishaasteet ja hanketoiminta Suomessa

Suomessa toimii nykyisin 1 200–1 400 sellaista maaseutumatkailuyritystä, jotka saavat säännöllisesti tuloa kalastusmatkailijoilta. Yli puolet liikevaihdostaan kalastusmatkailusta saavien yritysten lukumäärä lienee noin 120 kappaletta. Palvelujen tuottamisessa kalastusmatkailuyritykset tekevät jo nykyisin vahvaa yhteistyötä keskenään, mutta erilaisten jälleenmyyntikanavien kanssa verkottuminen on vielä kehitysvaiheessa. Alan kehitysnäkymiä voidaan yleisesti pitää varsin valoisina, 70 % kyselytutkimukseen osallistuneista yrityksistä uskoo liikevaihtonsa kasvuun seuraavan kolmen vuoden aikana. Kalastusmatkailuyrityksistä noin kolmannes on osallistunut kalastusmatkailun toimintaedellytyksiä vahvistaviin kehittämishankkeisiin viimeisen kolmen vuoden aikana. Erityisen paljon hanketyöhön on osallistuttu Etelä-Savossa, Keski-Suomessa, Lapissa ja Pirkanmaalla. Kehittämishanketoiminnan onnistumista kuluvalla ohjelmakaudella voidaan luonnehtia kokonaisuudessaan lähinnä tyydyttäväksi. Hankkeissa mukana olleet yritykset antoivat kyselytutkimuksessa hankkeiden hyödyllisyydelle kokonaisarvosanan 6,6 asteikolla 4–10. Vastaajayrityksistä 60 % oli sitä mieltä, että hankkeiden vaikutukset asiakasmäärien kehitykseen ovat vastanneet ennakko-odotuksia. Markkinointiosaamisen vahvistuminen, yhteistyön lisääntyminen muiden yrittäjien kanssa sekä toiminnan suunnitteluosaamisen lisääntyminen ovat keskeisiä hanketoiminnan vaikutuksia. Alan yleisen uskottavuuden vahvistamisessa ja palvelutarjonnan tunnetuksi tekemisessä on edelleen suuri tarve yhteismarkkinointihankkeille ja kärkiyritysten verkostoille. Jatkossa tulisi myös löytää keinoja tuen suuntaamiseksi alueille, joilla kalastusmatkailun harjoittamisen luontaiset edellytykset ovat erityisen suotuisat ja markkinat ovat lähellä. Tätä kuitenkin hankaloittaa osaltaan se, että Etelä- ja Länsi-Suomessa rakennerahastovaroja on niukalti käytettävissä. Yrityskohtaisten tukien, lähinnä investointitukien, avulla voidaan erityisen tehokkaasti vahvistaa palvelutarjonnan vetovoimaisuutta ja yritysten kilpailukykyä, jotka ovat keskeisiä edellytyksiä alan yritysten kasvun varmistamisessa. Hankerahoitusta tulisi kohdentaa nykyistä tehokkaammin todellista kasvupotentiaalia ja –halua omaaviin alan yrityksiin