Yliopistojen tulosohjauksen kehittämistyöryhmä III

Opetusministeriö asetti 5.1.2005 työryhmän kehittämään opetusministeriön ja yliopistojen välistä tulosohjausjärjestelmää ja toimintamenorahoituksen muotoutumisperusteita sopimuskaudelle 2007–2009. Työryhmän tehtävänä oli tehdä ehdotuksia tulosohjausjärjestelmän kehittämiseksi ja tarkentaa yliopistojen toimintamenorahoituksen muodostumisperusteet ottaen huomioon yliopistojen toiminnan pitkäjänteinen kehittäminen ja toimintaympäristön muutoksista seuraavat haasteet. Työryhmän lähtökohtana on ollut turvata toimintaedellytykset alueellisesti kattavalle yliopistolaitokselle painottaen yliopistojen strategioiden ja profiloitumisen tukemista, yliopistojen toiminnan korkeaa laatua sekä yhteiskunnallisen aseman ja alueellisen vaikuttavuuden vahvistamista. Tavoitteena on ollut lisätä tavoitteiden ja määrärahojen välistä yhteyttä tukien valtakunnallisten koulutus- ja tiedepoliittisten tavoitteiden toteutumista. Valtakunnallisessa kehyksenjakomallissa on otettu huomioon yliopistojen koko toiminta, samalla on pyritty mahdollisimman yksinkertaiseen, läpinäkyvään sekä yliopistojen toiminnan pitkäjänteisyyttä ja toiminnan laatua tukevaan rahoitusjärjestelmään. Tämä korostaa yliopistojen omien strategioiden ja johtamisen merkitystä. Työryhmä ehdottaa, että rahoitusjärjestelmässä painopistettä siirretään vahvistamaan tutkimuksen ja tutkijakoulutuksen edellytyksiä. Koulutuksen toimintaedellytyksistä huolehditaan jatkossakin budjettirahoituksella. Perusrahoitus muodostuu kaudella 2007–2009 laajuustekijän, tutkimuksen, tutkijakoulutuksen ja taiteellisen toiminnan, koulutuksen sekä yhteiskunnallisen palvelutehtävän perusteella. Perusrahoitus pidetään vakaana koko kolmivuotiskauden ja sen rinnalla lisätään laadun ja tuloksellisuuden merkitystä. Tutkimusta, tutkijakoulutusta ja taiteellista toimintaa kuvaavia kriteerejä monipuolistetaan ottamalla kriteereiksi tutkimusaktiivisuus, tutkijakoulutuspaikat, tohtorin tutkintotavoitteet sekä taiteellinen toiminta. Yksittäisten tohtorin tutkintojen painoarvoa vähennetään. Koulutuskriteeri muodostuu yksinomaan maisteritutkintojen tavoitteesta. Yhteiskunnallisen palvelutehtävän osalta ehdotetaan noudatettavaksi nykyisiä jakoperusteita. Laajuustekijä vakioidaan euromääräisesti nykyisen laajuustekijän suuruiseksi. Maisterintutkinnoissa käytettävät koulutusaloittaiset kustannuskertoimet säilyvät ennallaan. Hankerahoitusta kehitetään strategiarahoituksena kytkemällä se entistä kiinteämmin valtioneuvoston politiikkaohjelmiin ja opetusministeriön koulutus- ja tutkimuspoliittisiin ohjelmiin. Hankerahoitusta voidaan edelleen käyttää merkittäviin, yliopistojen profiloitumista, painoalojen vahvistamista, keskinäistä yhteistyötä sekä infrastruktuurin kehittämistä koskeviin hankkeisiin. Lisäksi opetusministeriölle varataan asteittain alenevaa rahoitusta yliopistojen talouden sopeuttamiseen. Tuloksellisuusrahoituksessa otetaan huomioon laadun ohella vaikuttavuus- ja tehokkuusnäkökulma sekä henkiset voimavarat. Toteutuneiden tutkintomäärien tarkastelu siirretään teknisesti tuloksellisuusrahoituksen puolelle. Tutkimuksen ja tutkijankoulutuksen, kansainvälistymisen, innovaatiotoiminnan ja alueellisen vaikuttavuuden perusteella määräytyvässä rahoituksessa otetaan käyttöön uusia tuloksellisuuskriteereitä. Kandidaatin tutkinto otetaan huomioon vuodesta 2008 alkaen osana toiminnallista tehokkuutta. Teknillistieteellisen koulutuksen lisärahoitustarve voidaan ottaa huomioon vain osittain rahoitusmallin kehittämisessä. Työryhmä esittää, että alan resurssitason nosto hoidetaan teknillistieteellistä koulutusta selvittäneen työryhmän ehdotusten pohjalta pysyväksi jäävällä lisärahoituksella. Työryhmä on tehnyt ehdotuksia myös tulossopimusmenettelyn, seurannan ja raportoinnin kehittämiseksi