Kuka pääsee mukaan? Miten järjestöjen ääni kuuluu lakien valmistelussa

Helsingin yliopiston toteuttama hanke Kaikki mukaan? Avoin hallinto ja uudet osallistumismuodot (KAMU) tutki, miten eri järjestöt ja muut sidosryhmät pääsevät vaikuttamaan kansallisten lakien ja asetusten valmisteluun. Teimme laajat kyselyt valtakunnallisille järjestöille ja säädöksiä valmisteleville virkamiehille, ja lisäksi haastattelimme heitä. Tulokset osoittavat, että moni järjestö on tyytymätön siihen, miten ne pääsevät valmisteluun mukaan. Suurimmat järjestöt sekä vakiintuneita instituutioita, elinkeinoelämää ja työntekijöitä edustavat järjestöt kokevat pääsevänsä valmisteluun parhaiten mukaan. Näitä järjestöjä kuullaan tiiviisti päätösvalmistelussa, ja ne ovat myös tyytyväisimpiä asemaansa valmistelussa. Sen sijaan pienemmät järjestöt sekä erilaisia ihmisryhmiä ja ammattikuntia edustavat järjestöt sekä vapaa-ajan järjestöt eivät koe pääsevänsä osallistumaan valmisteluun yhtä hyvin. Virkamiehille tehty kysely nosti esiin supervaikuttajien kärkijoukon, johon nousivat Suomen Kuntaliitto, Elinkeinoelämän keskusliitto EK ja Maa- ja metsätaloustuottajien Keskusliitto MTK. Virkamiehille tehty kysely osoitti myös, että erityisesti elinkeinoelämän järjestöillä on vahva asema lakien valmistelussa: lakeja valmistelevat virkamiehet ovat eniten vuorovaikutuksessa elinkeinoelämän järjestöjen kanssa. Myös virkamiehet pitävät järjestöjen ja muiden sidosryhmien kuulemista säädösvalmistelussa tärkeänä. Laaja ja aktiivinen kuuleminen auttaa lakiesityksiä menemään läpi eduskuntakäsittelyssä. Ongelmana virkamiehet pitävät valmistelun tiukkoja aikatauluja ja niukkoja resursseja, jotka voivat kaventaa kuulemista. Verkkokuulemista on kehitetty, mutta se ei ole vielä lyönyt itseään läpi Suomessa. Virkamiehet käyttävät verkkokeskusteluja ja -kyselyjä kuulemisessa harvoin, ja järjestöt osallistuvat niihin melko nihkeästi. Järjestöjen ja virkamiesten ensireaktiot uuteen sähköiseen lausuntopalvelu.fi:hin ovat kuitenkin pääosin positiivisia. Tulokset osoittavat, että kuulemisen laajuuteen, läpinäkyvyyteen ja ajoitukseen kannattaa kiinnittää huomiota. Valmistelussa voisi kokeilla esimerkiksi ”digikomiteaa”, jolla valmistelua tehtäisiin verkon avulla läpinäkyväksi