Selvitys erityiskoulujen ja sairaala­opetuksen asemasta, tehtävistä ja rahoituksesta kehittämisehdotuksineen

Vuonna 2008 Suomessa oli 148 erityiskoulua, joista 133 kuntien ylläpitämää sekä 7 yksityisten tahojen ja 8 ­valtion ylläpitämää erityiskoulua. Tämän lisäksi kaikkiaan 18 sairaanhoitopiirin alueella perusopetusta antoi 32 kuntien omistamaa sairaalakoulua tai sairaalaopetusta antavaa yksikköä. Selvitysmiehen tehtävänä oli laatia arvio erityiskoulujen ja sairaalakoulujen nykyisestä toiminnasta sekä tehdä esityksiä siitä, miten niiden järjestämää opetusta ja palvelutoimintaa voidaan parantaa ja tehostaa ottaen huomioon toimintaympäristössä tapahtuneet muutokset. Kehittämisehdotusten tuli kattaa kyseisten koulujen 1. rooli ja tehtävät osana koulujärjestelmää 2. alueellinen sijoittuminen ja opetuksen saatavuus 3. henkilöstön kelpoisuus, saatavuus ja osaamistarpeet 4. hallinto ja johtaminen 5. oppilaaksiotto 6. kuntoutus ja palvelutoiminta resurssikeskustoimintoineen 7. rahoitusvastuut 8. kustannusvaikutukset Selvitysmies teki kaikkiaan 25 ehdotusta erityiskoulujen ja sairaalakoulujen opetuksen, ohjauksen, kuntoutuksen, palvelukeskustoiminnan, henkilöstön koulutuksen sekä hallinnon ja muun toiminnan kehittämiseksi. Seuraavassa ovat selvitysmiehen tekemät keskeisimmät ehdotukset: 1. Valtion erityiskoulujen omistussuhteisiin ei tehdä muutoksia. Niiden ylläpitäminen jatkuu valtion tehtävänä. 2. Määritellään säädöstasolla valtion erityiskoulujen tehtävä. 3. Muodostetaan valtion erityiskouluista yksi kokonaisuus, valtion erityiskoulu, jolla on useita toimipaikkoja, ja jonka keskuspaikka on Jyväskylä. Ehdotuksessa koulusta käytetään työnimeä Valteri-koulu. 4. Perustetaan Valteri-koulun yhteyteen laaja-alainen erityisen tuen ohjaus- ja palvelukeskus. 5. Jyväskylän kaksi valtion erityiskoulua, Haukkarannan koulu sekä Jyväskylän näkövammaisten koulu yhdistetään sekä hallinnollisesti että toiminnallisesti uudeksi kouluyksiköksi, jolle rakennetaan uudet toimitilat. 6. Erityisopettajakoulutuksen sisäänottoa lisätään siten, huomioon ottaen jo tehdyt lisäykset, että Opettajankoulutus 2020 -selvityksen mukainen tavoite noin 4600 uutta erityisluokan- ja erityisopettajaksi opiskelevaa saavutetaan vuoteen 2020 mennessä. 7. Käynnistetään maahanmuuttajataustaisille henkilöille tarkoitettu erityisopettajan koulutusohjelma. 8. Varhaiskasvatus siirretään hallinnollisesti osaksi koulutointa. 9. Erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden ohjaus- ja palvelukeskustoiminta rakennetaan kaksiportaiseksi, siten että valtion erityiskoulut toimivat valtakunnallisina ohjaus- ja palvelukeskuksina ja kunnalliset erityiskoulut sekä sairaalakoulut alueellisina erityisen tuen ohjaus- ja palvelukeskuksina. 10. Sairaalakoulujen ohjaus- ja palvelukeskustoimintaa kehitetään osana erityisen tuen palvelukeskusten kehittämistä. Määritellään koulupäivämaksuun kuuluvat suoritteet. Kehitetään kalliin sairaalakouluopetuksen kustannusten tasaamiseksi uudenlaisia maksumenettelyjä. 11. Valtionosuuslainsäädäntöä uudistettaessa pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevien sekä vaikeimmin vammaisten oppilaiden lukumäärän perusteella määräytyvä korotettu valtionosuus säilytetään nykyisellään ja maksetaan samojen periaatteiden mukaisesti kuin nykyisin (2,5 x korotus pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevat oppilaat ja 4,0 x korotus vaikeimmin kehitysvammaiset oppilaat). 12. Käynnistetään toimenpiteet erityiskoulujen ja sairaalakoulujen opettajien kokonaistyöaikaan siirtymiseksi