Kriminalisering av tortyr

Esityksessä ehdotetaan sotarikoksia ja rikoksia ihmisyyttä vastaan koskevaan rikoslain lukuun 11 lukuun lisättäväksi kidusta koskevat erityiset rangaistussäännökset. Kidutukseksi katsottavat teot ovat Suomen rikoslain mukaan rangaistavia, mutta eivät omana erityisenä rikostyyppinään. Kidutuksen nimenomaisella kriminalisoinnilla vahvistettaisiin perustuslain ja kansainvälisen oikeuden mukaista kidutuksen ehdotonta kieltoa, ilmaistaisiin sen erityinen moitittavuus ja annettaisiin kansainväliselle yhteisölle viesti siitä, että Suomi tukee kidutuksen ehdotonta kieltoa kaikissa olosuhteissa. Rikosta ihmisyyttä vastaan ja sotarikosta koskeva ehdotuksesta jonkin verran poikkeava kidutuksen määrittely säilyisi nykyisellään. Kidutus olisi tahallista voimakkaan henkisen tai ruumiillisen kärsimyksen aiheuttamista toiselle jossakin laissa määritellyistä tarkoituksista. Kidutuksessa tekijän tarkoituksena on saada tunnustus tai tietoja taikka rangaista, pelotella, pakottaa johonkin tai syrjiä. Kidutuksen määrittely noudattelisi pääosin YK:n kidutuksenvastaisen yleissopimuksen määritelmää. Tästä poiketen ehdotetaan, että kidutukseen voisi syyllistyä myös muu henkilö kuin virkamies tai muu julkista valtaa käyttävä henkilö. Kidutuksen tekijäpiiri halutaan näin yhtä laajaksi, kuin se oli rikoslaista 1995 poistetussa tunnustukseen kiduttamisessa. Kidutuksen poikkeuksellisen vakavuuden vuoksi sen rangaistukseksi ehdotetaan vankeutta vähintään kaksi ja enintään kaksitoista vuotta. Kidutussäännös tekisi yleensä tarpeettomaksi muiden väkivaltaa, pakottamista ja vapaudenriistoa sisältävien rikoslain yleisten rangaistussäännösten soveltamisen