Lukiokoulutuksen kehittämisen toimenpide-ehdotuksia valmistelevan työryhmän muistio

Työryhmän tehtävänä oli valmistella toimenpide-ehdotuksia lukiokoulutuksen kehittämiseksi lähtökohtana yleissivistyksen vahvistaminen. Työryhmän tuli tarkastella lukiokoulutuksen kehittämistä laaja-alaisesti ottaen erityisesti huomioon lukiokoulutuksen yleissivistävän tehtävän ja tulevaisuuden koulutustarpeet. Lukiokoulutuksen valtakunnallinen tavoitteellinen aloittajatarve tulee määritellä kausittain suhteuttaen se koko toisen asteen koulutukseen. Työryhmä arvioi tämän hetkisen nuorten lukiokoulutuksen valtakunnallisen aloittajatarpeen olevan vähintään 50 prosenttia perusopetuksen päättävästä ikäluokasta. Määrällisestä mitoituksesta päättävät koulutuksen järjestäjät kunnissa ja alueilla. Työryhmä ehdottaa, että: Lukiokoulutusta tulee jatkossakin kehittää omana koulutusmuotonaan. Lukiokoulutuksen ensisijaisena tarkoituksena on antaa tarvittavat akateemiset valmiudet yliopisto- ja ammattikorkeakouluopintoihin sekä työelämään. Lisäksi se antaa edellytykset opintoihin lukion oppimäärään perustuvassa ammatillisessa koulutuksessa. Lukiokoulutuksen antaman yleissivistyksen tulee olla monipuolista ja integroivaa. Kokonaisuuksien hallintaan valmentavaa opiskelua ja opetusta lisätään kaikille yhteisinä opintoina. Oppiainejakoisuus säilytetään kuitenkin lukio-opintojen rakenteellisena perustana. Opiskelijan mahdollisuuksia yksilöllisten opintopolkujen rakentamiseen lisätään, mikä edellyttää valinnaisuuden lisäämistä. Lukion tuntijakoa uudistettaessa valtakunnallisesti tarjottavien kurssien määrää tulisi vähentää ja oppiaineet ryhmitellään kokonaisuuksiin. Lukiokoulutuksen tavoitteita ja keskeisiä sisältöjä uudistetaan korostaen tiedollisen oppimisen sijaan taitoja ja valmiuksia kuten kykyä uuden oppimiseen, muutoksen ymmärtämiseen ja kokonaisuuksien hallintaan, innovaatiokykyä sekä yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja. Lukion pedagogiikkaa uudistetaan tehostamalla ajanmukaisten työtapojen, opetusmenetelmien ja oppimisympäristöjen käyttöönottoa opetuksessa ja opiskelussa. Lukion pedagogiikka ja siihen sisältyvä opettajuuden muutos on keskeisessä asemassa lukiokoulutuksen uudistuksen toteutuksessa, minkä vuoksi voimavaroja tulee suunnata mm. opetushenkilöstön perus- ja täydennyskoulutukseen. Uudistusprosessin johtamista tukemaan käynnistetään myös moduuleista koostuva oppilaitosjohdon koulutusohjelma. Kustannusvaikutukset olisivat noin 75 miljoonaa euroa vuositasolla. Tieto- ja viestintäteknologian käyttöä lisätään lukion opetuksessa ja oppimisessa sekä oppimisen arvioinnissa. Muutoksen toteutumiseksi koulutuksen järjestäjiä tuetaan lukioiden tieto- ja viestintäteknisten laitteiden, ohjelmistojen ja verkkoyhteyksien hankinnassa sekä teknisten tukipalvelujen järjestämisessä. Opettajien ja opiskelijoiden riittävät tieto- ja viestintäteknologiset käyttötaidot varmistetaan koulutuksella ja riittävillä tukipalveluilla. Ylioppilastutkinnon kokeita kehitetään entistä enemmän taitoja ja kokonaisuuksien hallintaa mittaaviksi. Tieto- ja viestintäteknologiaa hyödynnetään tutkinnon suorittamisessa asteittain vuodesta 2014 alkaen. Osa ylioppilastutkinnon järjestämisestä aiheutuvista kiinteistä menoista siirretään valtion talousarvion menoiksi opiskelijakohtaisten kustannusten pienentämiseksi. Tutkinnon suhteellinen arviointi ehdotetaan säilytettävän eri tuloskertojen vertailtavuuden vuoksi. Kustannusvaikutukset olisivat noin 12 miljoonaa euroa. Lukiokoulutus turvataan alueellisena koulutuspalveluna koko maassa alueen erityispiirteet huomioon ottaen. Laadukkaan ja alueellisen lukiokoulutuksen koulutustarjonnan turvaamiseksi lukiokoulutuksen järjestäjien tulee verkostoitua ja tehdä tarvittavat rakenteelliset muutokset. Alueelliset väestörakennetekijät otetaan huomioon rahoituksessa. Maahanmuuttajien edellytyksiä lukio-opintoihin parannetaan käynnistämällä maahanmuuttajien lukiokoulutukseen yhden vuoden laajuinen valmistava koulutus. Lisäksi tehostetaan vieraskielisille opiskelijoille tarkoitetun suomi tai ruotsi toisena kielenä opetustarjontaa. Kustannusvaikutukset olisivat noin 7,5 miljoonaa euroa vuositasolla. Säädetään opiskelijan oikeudesta saada yksilöllistä opinto-ohjausta. Vahvistetaan lukion opiskelijoiden oikeutta saada erityistä tukea oppimisvaikeuksiin ja opiskeluun sekä hyvinvoinnin ylläpitämiseen tarvittavaa opiskelijahuoltoa. Lisäksi edistetään opiskelijoiden hyvinvointia lisäämällä opiskelijoiden osallisuutta, yhteisöllisyyttä ja opetuksellista vuorovaikutteisuutta lukion toimintakulttuurissa ja opinnoissa. Kustannusvaikutukset olisivat noin 59 miljoonaa euroa vuositasolla. Erityinen koulutustehtävä säilytetään osana lukiokoulutuksen monimuotoisuutta. Arvioidaan erityisten koulutustehtävien toimivuus, koulutuspoliittinen lisäarvo ja toiminnan tuloksellisuus sekä oppilaitosverkko suhteessa koulutuksen tavoitteisiin ja tuntijakoon. Aikuisopiskelun omaleimaisuus turvataan jatkossakin erikseen aikuisille tarkoitetulla tuntijaolla ja opetussuunnitelman perusteilla. Lukiokoulutuksen rahoituksen tulee perustua yksikköhintaperusteiseen laskennalliseen rahoitukseen. Osana valtionosuusuudistusta opetus- ja kulttuuriministeriö selvittää lukion ensikertaisen rakentamisen kustannusten siirtämisestä lukiokoulutuksen kustannuspohjiin ja sitä kautta keskimääräisiin yksikköhintoihin sekä mahdolliseen suoritepohjaiseen rahoitukseen siirtymistä nuorten lukiokoulutuksessa