Kotoutumissuunnitelmien vaikutukset maahanmuuttajien lasten koulutusvalintoihin

Tämä tutkimus tarkastelee kotoutumissuunnitelmien vaikutuksia suunnitelman saaneiden maahanmuuttajien lapsiin. Tutkimus hyödyntää vuoden 1999 kotouttamislain siirtymäsääntöä, jonka mukaan työ- ja elinkeinotoimistoissa ensimmäistä kertaa työnhakijoiksi tulleille maahanmuuttajille oli tehtävä kotoutumissuunnitelma, mikäli he olivat muuttaneet Suomeen toukokuussa 1997 tai sen jälkeen. Tämä siirtymäsääntö on luonut poikkeuksellisen luotettavan tutkimusasetelman, sillä hieman ennen toukokuuta 1997 saapuneet muodostavat uskottavan vertailuryhmän hieman sen jälkeen tulleille. Tutkimuksen tulosten mukaan sillä, että TE-toimistojen maahanmuuttaja-asiakkaille tehdään kotoutumissuunnitelma, on merkittäviä ylisukupolvisia vaikutuksia. Nämä ylisukupolviset vaikutukset näyttäytyvät parempana opintomenestyksenä niillä maahanmuuttajien lapsilla, joiden vanhemmille oli tehty kotoutumissuunnitelma verrattuna hieman aiemmin tulleiden maahanmuuttajien lapsiin, joiden vanhemmille ei ollut tehty kotoutumissuunnitelmaa. Toukokuussa 1997 muuttaneiden maahanmuuttajien lapset ovat useammin kirjoittaneet ylioppilaaksi ja opiskelevat todennäköisemmin ammattikorkeakoulussa kuin huhtikuussa 1997 muuttaneiden maahanmuuttajien lapset. Perustulosten mukaan he myös opiskelevat harvemmin ammatillisessa oppilaitoksessa ja hakevat todennäköisemmin korkea-asteen koulutukseen. Sen sijaan tilastollisesti merkitseviä vaikutuksia peruskoulun päästötodistuksen keskiarvoon, todennäköisyyteen hakea toisen asteen koulutukseen, valmistua ammatillisesta oppilaitoksesta tai aloittaa yliopisto-opinnot ei löydy