Rokuan alueen järvet ja lammet- Esiselvitys vedenkorkeuksista ja kunnostusmahdollisuuksista

Tämän selvityksen ensimmäisessä osassa on koottu yhteen Rokuan alueen vedenkorkeuden muutoksista olemassa oleva tieto. Selvityksen toisessa osassa käsitellään Rokuan rehevöityneiden järvien nykytilaa, kuormitusta ja kunnostusmahdollisuuksia. Rokuan alueen pinta- ja pohjavesien korkeuksissa on tapahtunut muutoksia viimeisen parinkymmenen vuoden aikana. Erityisesti alueen suppajärvissä vedenkorkeudet ovat laskeneet huomattavasti, mutta myös joissakin uomallisissa järvissä on tapahtunut vedenkorkeuden alenemista. Todennäköisesti alueen vedenpintojen lasku on seurausta monen eri tekijän yhteisvaikutuksesta. Tämän tutkimuksen perusteella syitä vedenpintojen laskulle ei voida kuitenkaan varmuudella esittää, vaan asian selvittämiseksi tarvitaan jatkotutkimuksia. Syitä vedenpintojen laskulle on lähdettävä etsimään luonnollisesta pohjavedenpintojen vaihtelusta, muuttuneesta maankäytöstä, ilmastotekijöistä sekä alueellisista pohjavedenpinnan muutoksista. Rokuan alueen rehevöityneen järviketjun järvet ovat pääasiassa sisäkuormitteisia, eikä niille ole löydetty merkittävää ulkoista kuormittajaa. Rehevimpiä, lähes ylireheviä järviä ovat Leväsoppinen ja Kotalampi. Tulijärvi on rehevä ja Iso-Syväjärvi, Lianjärvi sekä Kirvesjärvi ovat lievästi rehevöityneitä. Kaikkien rehevän järviketjun järvien kunnostamiseen soveltuvat hapetus ja ravintoketjukunnostus. Myös vesikasvien niittoa tarvitaan useimmilla järvillä. Pienimuotoiset ruoppaukset ovat aiheellisia rantojen siistimiseksi ja umpeenkasvaneiden vesialueiden palauttamiseksi Tulijärvellä ja Kotalammessa. Lisäksi fosforin kemiallinen saostaminen ja pohjan kemikaalipöyhintä voisivat soveltua järvien kunnostamiseen. Järvien kunnostus on toteutettava ketjuttamalla, lähtien järviketjun ensimmäisestä järvestä alaspäin järjestyksessä järvi kerrallaan. Menetelmien toteutus ketjuttamalla säästää kustannuksia ja takaa parhaan mahdollisen lopputuloksen