The choice is yours but it is politically tinged. The social correlates of political party preferences in Finland

The present study investigates the significance of political party preferences in Finland by drawing upon two perspectives. Firstly, the research engages in the tradition of economic sociology, as one of its critical premises is to address political preference as an essential factor driving individual action. In this respect, this dissertation argues that political preference is strongly embedded in citizens' lives by also challenging the views of individuals as atomized rational actors. This argument is supported by the empirical articles, in which party preference was the influential factor associating and influencing different attitudinal and behavioural variables. Accordingly, Finnish parties are comprised of groups of similar supporters, which make the parties separate networks that contribute to the structuring of Finnish society. Secondly, the study provides a comprehensive picture of the Finnish political spectrum and political cleavages in the early 2000s, especially regarding the supporters and members of the major parties, namely the Centre Party of Finland (CPF), the National Coalition Party (NCP), the Finns Party (FP), the Social Democratic Party of Finland (SDP), the Green League (GL), and the Left Alliance (LA). The central context of the research revolves around the 2011 and 2015 parliamentary elections, in which the populist party, the FP, shaped Finnish political hegemony to such an extent that a review of the party features by means of adequate analyses and interpretations is required. To that end, the dissertation consists of five research articles, each of which addresses the multidimensionality of party preference from different perspectives using different datasets. Party preference is examined through party identification and party membership. The research utilised multiple nationwide survey datasets and unique datasets gathered from member-based surveys sampled from the membership registers of the six major parties. The first article compares the consumer preferences of party supporters by utilizing nationwide surveys. In accordance with the results, we concluded that party identification predicts citizens' perceived consumption expenditure significantly even after controlling for social background and temporal variance. The second article addresses the social trust of different party supporters in the Nordic context, taking advantage of European Social Surveys (ESS). Our findings supported hypotheses on low trust among the supporters of populist parties. Remarkably, confounding factors did not function similarly among the populists when compared to the supporters of other parties. In the third artcle, we studied how political fragmentation has progressed from the beginning of the 2000s to the present by examining terrorism risk perceptions with a nationwide time series. Our main finding was that political fragmentation has become radically prominent, especially with regard to the external threat perceptions of citizens. The last two articles focused on the members of the parties. In the former member-based article, we compared the members and supporters of parties and defined the parties' internal dynamics in the light of social status and essential ideological indicators. The latter memberfocused article and the final part of the dissertation compared the views of party members regarding societal risks. We targeted the comparison framework both between the parties and also within the different parties. Both member-based articles underlined the firsthypothesis regarding the meaning of party preference behind citizens' attitudes. Additionally, we found an increasing difference between the new ideological parties, namely the GL and the FP, which is associated with the realignment of the traditional parties as well. This dissertation summarises the original articles with an in-depth discussion upon the social mechanism of political party preference and the contemporary characteristics of the Finnish political spectrum. The dissertation suggests that the Finnish political spectrum is divided and that it is embedded in citizens' behaviour and attitudes. In this respect, it is possible to evaluate citizens' behaviours and attitudes through their political party preference in addition to demographic and other behavioural factors.Käsillä olevan väitöskirjan ensisijaisena tavoitteena on tuoda empiirisesti esiin, minkälainen merkitys puoluekannalla on suomalaisten asenteisiin ja käyttäytymiseen. Väitöskirjaan sisältyvissä artikkeleissa osoitetaan puoluekannan olevan uppoutunut kansalaisten elämään ja samalla tutkimus kiinnittyy taloussosiologiseen perinteeseen haastaen näkemykset yhteiskunnasta, joka koostuisi pelkästään sosiaalisista rakenteista irtautuneista rationaalisista yksilöistä. Väitettä tukevat empiiriset havainnot, joissa puoluekanta oli merkittävä ihmisten käyttäytymistä ja asenteita jäsentävä sosiaalinen kategoria. Tulosten mukaan suomalaisessa yhteiskunnassa on nähtävissä eräänlaisia puoluekannan mukaan muodostuvia arvoverkostoja, jotka voidaan erottaa useissa asioissa muiden puolueiden kannattajien muodostamista verkostoista Toissijaisena tavoitteena väitöskirjalla on tarjota kuvailevaa tietoa Suomen poliittisesta kentästä ja poliittisista jaoista erityisesti suurimpien puolueiden kannattajien ja jäsenten näkökulmasta. Tutkimukset kiinnittyvät ajallisesti 2010-luvun eduskuntavaaleihin, joissa perussuomalaiset muovasivat uudelleen suomalaista poliittista hegemoniaa ja aikaisempia käsityksiä puolueiden profiileista. Väitöskirjan viidessä tutkimusartikkelissa käsitellään puoluekannan vaikutusta erilaisiin ilmiöihin vertailemalla eri puolueiden kannattajista ja jäsenistä muodostuvia ryhmiä. Tutkimuksissa hyödynnettiin useita väestötasolla edustavia kyselyaineistoja sekä ainutlaatuisia puolueiden jäsenrekistereihin pohjautuvia kyselyaineistoja. Ensimmäisessä artikkelissa vertailimme puolueiden kannattajien kulutustottumuksia. Tulostemme mukaan puoluekannan avulla voidaan ainakin osittain selittää kansalaisten kulutustottumuksia, kun kokoomuksen kannattajien kulutus poikkesi selvästi muista huolimatta taustamuuttujien vakioinnista. Toisessa artikkelissa käsittelimme puolueiden kannattajien sosiaalista luottamusta Pohjoismaisessa kontekstissa. Tuloksemme tukivat hypoteesia, jonka mukaan oikeistopopulististen puolueiden kannattajien luottamus muihin ihmisiin on verrattain vähäistä. Havaitsimme myös, että luottamusta yleisesti lisäävät sosiaaliset tekijät, kuten koulutus, eivät toimi vastaavasti oikeistopopulistien keskuudessa. Kolmannessa artikkelissa tarkastelimme, miten suomalaisen poliittisen kentän jakautuminen on edennyt 2000-luvun alusta nykypäivään tarkastelemalla väestön käsityksiä terrorismista yhteiskunnallisena riskinä. Havaitsimme, että väestön suhtautuminen terrorismiin on politisoitunut vuosina 2004–2017, kun vasemmisto- ja oikeistopuolueiden kannattajien riskikäsitykset ovat erkaantuneet yhä enemmän toisistaan. Kahdessa viimeisessä artikkelissa keskityimme puolueiden jäseniin. Ensimmäisessä niistä vertasimme puolueiden jäseniä ja kannattajia määrittelemällä puolueiden sisäistä dynamiikka sosiaalisen aseman ja keskeisten ideologisten indikaattorien valossa. Jälkimmäisessä jäsentutkimuksessa ja väitöskirjan viimeisessä osatutkimuksessa vertasimme puolueiden jäsenten näkemyksiä erilaisista yhteiskunnallisista riskeistä. Molemmat jäsenpohjaiset tutkimukset osoittivat, että puoluekannan vaikutus on voimakkaampi jäsenten kuin kannattajien keskuudessa. Lisäksi havaitsimme, että erityisesti vihreiden ja perussuomalaisten välillä ilmenevä uusi poliittinen jakolinja selittää myös muiden puolueiden kannattajien ja jäsenten asemoitumista eri asioihin. Tässä väitöskirjassa esitetään yhteenveto tutkimusartikkeleista ja käydään samalla perusteellista keskustelua puoluekantaan liittyvistä sosiaalisista mekanismeista ja suomalaisen poliittisen kentän erityispiirteistä. Väitöskirjassa osoitetaan, että suomalainen poliittinen kenttä on jakautunut ja se on uppoutunut kansalaisten käyttäytymiseen ja asenteisiin, mikä heijastuu puoluekannan välityksellä. Väitöskirjassa esitettyjen tulosten valossa puoluekantaa voidaan pitää hyödyllisenä analyyttisenä työkaluna muiden sosiaalisten tekijöiden lisäksi, kun haluamme ymmärtää kansalaisten sosiaalista käyttäytymistä ja asenteita