Oppilaan uimataito, uimatausta ja työmuisti sekä niiden väliset yhteydet peruskoulun toisella luokalla

Uuden perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden 2014 myötä vesiliikunnan tavoitteita tarkennettiin ja opetuksen tavoitteeksi tuli varmistaa oppilaan alkeisuimataito eli kymmenen metrin uimataito 2. luokalla. Vesiliikunnasta ja uinnista on todettu olevan monia positiivisia vaikutuksia ihmisen kehitykseen ja lyhytkestoiseen muistiin, jolla on tärkeä osa liikuntataitojen oppimisessa. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää yhden peruskoulun 2. luokan oppilaiden uimataito, uimatausta ja työmuistin prosessointinopeus sekä niiden väliset yhteydet. Uimataidon ja uimataustan teoriana pidettiin Keskisen ym. uimaopetusta ja uimataidon oppimista käsittelevää teosta. Työmuistin teoriana pidettiin Baddeleyn monikomponenttimallia, joka kuvaa työmuistin rakennetta ja toimintaa. Tutkimusaineisto kerättiin vuoden 2017 alussa ja tutkimukseen osallistui tutkimuksen eri vaiheissa 50–54 oppilasta. Oppilaiden uimataito selvitettiin uimataitotestillä, uimatausta kyselylomakkeen avulla ja työmuistin mittaamisessa käytettiin WISC-IV:n Merkkikoe B-testiä, joka mittasi oppilaiden lyhytkestoisen muistin prosessointinopeutta. Aineisto käsiteltiin ja analysoitiin SPSS-ohjelman avulla. Tulosten mukaan kolmasosalla oppilaista ei ollut alkeisuimataitoa ja kolmasosa oppilaista suoriutui työmuistitestistä normaalia kehityksen keskitasoa heikommin. Oppilaiden uimataidon, uimataustan ja työmuistin prosessointinopeuden välillä ei ollut tilastollisesti merkitsevää yhteyttä. Uimakoulutaustan ja uimataidon välinen yhteys oli tilastollisesti melkein merkitsevä. Tulokset olivat yhdestä esimerkkikoulusta, joten niiden yleistäminen on haastavaa. Tulevaisuudessa olisi tärkeää tutkia valtakunnallisesti 2. luokan oppilaiden uimataitoa, jolloin saisi tietoa oppilaiden uimataidon oppimisesta. Asiasanat Peruskoulu, oppilas, uimataito, uimatausta, työmuist