EUROOPAN KESKUSPANKIN EPÄTAVANOMAINEN RAHAPOLITIIKKA

Euroopan keskuspankin päätehtävä on hintavakauden ylläpito ja päätyökaluna on perinteisesti ollut ohjauskoron asettaminen. Vuonna 2008 finanssikriisi levisi Eurooppaan, jossa se ensin vaikutti pankkien välisillä rahoitusmarkkinoilla, mutta lopulta levisi valtiota koskevaksi velkakriisiksi. Bruttokansantuote laski, valtioiden lainojen korot nousivat euroalueella ja inflaatio-odotukset pysyivät matalalla. Koska rahapolitiikka välittyy euroalueella pankkisektorin kautta, on Euroopan keskuspankilla suuri rooli rahapolitiikan avulla euroalueen talouden ja hintojen vakauttamisessa. Ohjauskorolla rahoitusmarkkinoiden korkotason säätely ei enää finanssikriisin aikaan ja jälkeen riittänyt talouden ja odotusten vakauttamiseen. EKP alkoi ohjauskoron lisäksi hyödyntää epätavallisia rahapolitiikkakeinoja: mm. ennakoivaa viestintää ja arvopapereiden ostoja. Finanssikriisin jälkeen EKP:n rahapolitiikalla on ollut vaikutuksia. Ohjauskoron lasku nollaan paransi luottamusta pankkien välisillä markkinoilla, ja parantuneet maksuvalmiudet näkyivät lainausasteen kasvuna ja lainamarkkinan elpymisenä. Epätavanomaisen rahapolitiikan aiheuttamat shokit vaikuttivat positiivisesti tuotantoon ja inflaation kiihtymiseen. Lisäksi ne laskivat merkittävästi euroalueen valtionlainojen korkoja. Vaikutus oli heterogeenistä euromaiden välillä, ja kaikkein riskillisimpien maiden valtionlainojen korot laskivat eniten. Ennakoiva viestintä vaikutti euroalueella odotuksiin tulevista ohjauskoron tasoista, vähensi epävarmuutta rahoitusmarkkinoilla ja toimi EKP:n tavoitteiden mukaisesti vakauttaen hintatasoa. Euroopan keskuspankin rahapolitiikka näyttää saavuttaneen tavoitteensa vähentämällä talouden epävarmuutta sekä kohentamalla luotto-olosuhteita euroalueella ja rahoitus-markkinoilla, parantamalla hintavakautta inflaatiota kiihdyttämällä ja kasvattamalla bruttokansantuotetta