Tutkimus työsuhdekeksintölaista työntekijän työsopimuslain mukaisten velvollisuuksien valossa

Tässä tutkielmassa käsitellään lakia oikeudesta työntekijän tekemiin keksintöihin (656/1967, työsuhdekeksintölaki), jossa säädetään työnantajan oikeudesta määrätyin ehdoin saada oikeudet työntekijän työsuhteessa tekemään patentoitavaan keksintöön. Lain tarkoituksena on sovittaa yhteen immateriaalioikeuden ja työoikeuden välistä ristiriitaa, joka muodostuu työnantajan lähtökohtaisesta oikeudesta työn tulokseen ja toisaalta keksijän oikeudesta tekemäänsä keksintöön. Työsuhdekeksintölain soveltaminen edellyttää, että osapuolten välillä on työsopimussuhde, joten oikeussuhdetta sääntelee yleislakina työsopimuslaki. Keksijän asemaan vaikuttavat työntekijäasemaa yleensä määrittävät tekijät ja tämän johdosta tutkielmassa tutkitaan lisäksi työntekijän työsopimuslain (55/2001) mukaisia velvollisuuksia. Tarkastelun painopisteenä ovat työntekijälle sekä työsuhteesta että työsuhdekeksintölaista johtuvat velvollisuudet, erityisesti tilanteessa, jossa työntekijä on tehnyt patentoitavan keksinnön työsuhteessa. Huomion kohteena on erityisesti se, miten lojaliteettivelvollisuus työntekijän velvollisuutena ilmenee niin työsopimuslaissa kuin työsuhdekeksintölaissakin. Työsuhteen lojaliteettivelvollisuuden ala täydentyy ja täsmentyy muiden työntekijän velvollisuuksia koskevien säännösten, kuten kilpailevaa toimintaa ja liikesalaisuuksia käsittelevien lainkohtien kautta. Työntekijällä on työsuhdekeksintölain mukaan velvollisuus ilmoittaa työnantajalleen työsuhteessa keksimästään keksinnöstä ja antaa keksintöä ja sen hyödyntämistä koskevat tarpeelliset tiedot. Työntekijän velvollisuus informoida työnantajaa pohjautuu sopimusoikeudelliseen lojaliteettiperiaatteeseen. Työntekijän työsuhdekeksintölaista johtuvien velvollisuuksien laiminlyöntiä voidaan arvioida myös työsopimuslain mukaisten velvollisuuksien valossa. Työsopimuslakiin kirjatun lojaliteettivelvollisuuden mukaan työntekijän on toiminnassaan vältettävä kaikkea, mikä on ristiriidassa hänen asemassaan olevalta työntekijältä kohtuuden mukaan vaadittavan menettelyn kanssa. Työsuhdekeksintölaki on pääosin tahdonvaltaista oikeutta, mikä tarkoittaa, että osapuolet voivat pitkälti sopia laista poikkeavasti, mutta esimerkiksi kyseinen molemminpuolista tiedottamisvelvollisuutta koskeva sääntely on pakottavaa oikeutta