Kieliluokkien oppilaiden tehtävän välttäminen ja oppijaminäkuva 3. luokalla

Suoritustilanteissa käytetyt tehtävästrategiat ovat yhteydessä akateemisten taitojen, kuten luku- ja kirjoitustaidon sekä luetun ymmärtämisen taitojen kehitykseen. Epäadaptiivinen tehtävän välttämisen strategia ja akateemiset taidot saattavat muodostaa kielteisen kehän: heikot taidot voivat johtaa tehtävien välttelyyn, mikä voi puolestaan heikentää taitojen kehittymistä ja lisätä tehtävän välttämistä myös tulevaisuudessa. Tämä kielteinen kehityskulku on yhteydessä myös kielteisempään oppijaminäkuvaan. Tehtävästrategioita ei ole aiemmin tutkittu kieliluokkien oppilailla, jotka opiskelevat koulussa osittain vieraalla kielellä ja valitaan erikoisluokalle valintakokeen avulla. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli arvioida ja kehittää Turun koulujen kieliluokkien valintakoetta, jonka Turun yliopiston Oppimistutkimuksen keskus on järjestänyt 15 vuoden ajan. Tämä oli ensimmäinen valintakoetta koskeva seurantatutkimus. Tutkimuksessa selvitettiin, ennustaako suoriutuminen kieliluokkien valintakokeesta kieliluokkien oppilaiden tehtävän välttämistä ja oppijaminäkuvaa 3. luokalla. Lisäksi vertailtiin kieliluokkien oppilaiden ja muiden saman ikäisten oppilaiden tehtävän välttämistä, sekä selvitettiin tehtävän välttämisen ja oppijaminäkuvan yhteyttä kieliluokkien oppilaiden kielelliseen suoriutumiseen. Aineisto koostui 63:sta 9–10 vuoden ikäisestä kieliluokan oppilaasta kolmelta eri kieliluokalta Turussa. Tutkittavat kävivät aineistonkeruuhetkellä 3. luokkaa, ja heistä 68 % oli tyttöjä. Tutkimukseen osallistuneet oppilaat olivat osallistuneet kieliluokkien valintakokeeseen esikouluikäisinä vuonna 2014. Tehtävän välttämistä ja oppijaminäkuvaa arvioitiin itsearviointilomakkeilla. Muina tutkimusmenetelminä käytettiin kielellisen päättelyn, teknisen lukutaidon, oikeinkirjoituksen, luetun ymmärtämisen sekä kielellisen muistin arviointiin kehitettyjä testejä. Kieliluokkien oppilaita verrattiin tehtävän välttämisen osalta Alkuportaat-tutkimukseen osallistuneisiin saman ikäisiin oppilaisiin (n = 1995). Valintakokeesta suoriutuminen ennusti kieliluokkien oppilaiden tehtävän välttämistä 3. luokalla siten, että valintakokeessa paremmin menestyneillä oppilailla ilmeni enemmän tehtävän välttämistä. Valintakoesuoriutuminen ei ollut yhteydessä oppijaminäkuvaan, ja kieliluokkien oppilaat arvioivat taitojaan pääosin myönteisesti. Poikien oppijaminäkuva oli kielteisempi kuin tyttöjen. Lähes puolella kieliluokkien oppilaista esiintyi tehtävän välttämistä, eivätkä he eronneet muista saman ikäisistä oppilaista tehtävän välttämisen osalta. Tehtävän välttäminen ei ollut yhteydessä kieliluokkien oppilaiden kielelliseen suoriutumiseen. Sen sijaan oppijaminäkuva oli yhteydessä tekniseen lukutaitoon. Kieliluokkien oppilaat, joilla oli myönteisempi minäkuva, olivat taitavampia lukijoita. Tutkimuksen perusteella näyttäisi siltä, että tehtävän välttäminen ja akateemiset taidot eivät aina kulje käsi kädessä, vaan tehtävän välttämistä esiintyy myös taitavilla lapsilla. Tehtävän välttämisen on kuitenkin aiemmin todettu heikentävän esimerkiksi koulusuoriutumista, ja tässä tutkimuksessa todettiin kieliluokkien oppilailla esiintyvän yhtä paljon tehtävän välttämistä kuin muilla saman ikäisillä oppilailla. Jatkossa olisi hyvä kartoittaa tehtävästrategioiden vaikutusta kieliluokkien oppilaiden koulumenestykseen. Lisäksi kieliluokkien valintakoetta voisi kehittää sisällyttämällä siihen strategioiden ja motivaation arviointia