TERVEIDEN 18–50-VUOTIAIDEN JA AIVOVAMMAN SAANEIDEN HENKILÖIDEN SANANTOISTAMISTAIDOT

Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin, miten terveet 18–50-vuotiaat henkilöt (n=24) suoriutuivat toistamistehtävistä (Renvall, julkaisematon), joissa toistettiin 90 oikeaa sanaa ja 90 epäsanaa. Tutkimuksessa kerättiin tehtäville alustavaa normatiivista aineistoa ja verrattiin aivovammapotilaiden (n=17) suorituksia tehtävistä suhteessa terveiden suorituksiin. Tutkimus liittyy Marjaana Raukola-Lindblomin väitöskirjaprojektiin, jossa kartoitetaan aivovammapotilaiden kielellisten oireiden yleisyyttä ja niiden yhteyttä diffuusiotensorikuvantamisen avulla havaittuihin valkean aineen radastolöydöksiin. Keräämällä aineistoa aivovammapotilaiden suoriutumisesta toistamistehtävissä ja vertaamalla niitä normiaineiston suorituksiin pyritään löytämään mahdolliset aivovammojen aiheuttamat muutokset sanantoistamistaidoissa. Lisäksi aivovammapotilaiden suorituksia verrattiin terveiden suorituksiin KAT-testin työmuistin tehtävässä, jonka tarkoituksena oli erottaa toistamiskyvyn ongelmat työmuistin ongelmista. Tutkimuksen tuloksista käy ilmi, että terveet 18–50-vuotiaat tutkittavat suoriutuivat tilastollisesti merkittävästi paremmin oikeiden sanojen toistamistehtävästä kuin epäsanojen toistamistehtävästä. Taustatekijöillä, kuten iällä sukupuolella tai koulutustaustalla ei ollut merkitystä toistamistehtävistä suoriutumiseen. Terveet henkilöt suoriutuivat epäsanojen toistamistehtävästä tilastollisesti merkittävästi paremmin kuin aivovammapotilaat. Oikeiden sanojen tehtävässä tilastollista merkitsevyyttä ei aivovammapotilaiden ja terveiden suoritusten välillä ilmennyt, mutta trendiä tilastollisen merkitsevyyden suuntaan kuitenkin oli. Tilastollista eroa aivovammapotilaiden ja terveiden suoritusten välillä ilmeni KAT-testin sanatoistamisen tehtävässä kolmella tutkittavalla seitsemästätoista. Lausetoistamisen tehtävässä ei tilastollista eroa aivovammapotilaiden ja terveiden suorituksissa ilmennyt. Normatiivisen aineiston kerääminen kehitteillä olevaan toistamistehtävään on tehtävän kehittämisen kannalta tärkeää, jotta poikkeavat suoritukset pystyään jatkossa erottamaan kliinisessä työssä. Syitä terveiden suoriutumiseen oikeiden sanojen tehtävässä tilastollisesti merkittävästi paremmin kuin epäsanojen toistamistehtävässä on jatkossa syytä pohtia. Tämän tutkimuksen perusteella näyttäisi siltä, että Renvallin kehitteillä olevista toistamistehtävistä erityisesti epäsanojen toistamistehtävällä pystytään havaitsemaan aivovammojen aiheuttamia muutoksia henkilöiden toistamiskyvyssä