Liikearvon arvonalentumistestausten raportoinnin läpinäkyvyys IFRS-tilinpäätöksissä: NASDAQ OMX Helsinki -pörssiyhtiöt

IFRS:n käyttöönoton myötä liikearvon kirjanpitokäsittely koki merkittävän muutoksen suomalaisessa tilinpäätösympäristössä, kun aiemman poistoperusteisen lähestymistavan sijaan uusia standardeja soveltavat yhtiöt alkoivatkin testata taseeseen kirjatun liikearvon määrää säännöllisesti. Liikearvon arvonalentumistestausten suorittaminen sitoo johdon harkintavallan osaksi arvostusprosessia, jolloin tilinpäätöksissä raportoitavat tiedot voivat altistua johdon väärinkäytöksille. Raportoitujen tietojen luotettavuuden takaamiseksi liikearvon arvonalentumistestauksiin liittyykin varsin tiukat raportointivaatimukset. Viranomaisten ja tieteellisen tutkimuskentän tekemien havaintojen perusteella raportointivaatimuksia ei kuitenkaan noudateta riittävän täsmällisesti, mikä antaa sijoittajille syyn epäillä arvonalentumistestausten luotettavuutta. Raportoitujen tietojen läpinäkyvyys onkin keskeisessä roolissa sijoittajien luottamuksen säilyttämiseksi. Tutkielma on luonteeltaan empiirinen ja sen tutkimusote on nomoteettinen. Tutkimusmenetelmänä tutkielmassa hyödynnetään monimuuttujaregressioanalyysiä. Tutkielmassa tutkitaan liikearvon arvonalentumistestausten raportoinnin läpinäkyvyyseroja Helsingin pörssin päälistalla listattujen yhtiöiden välillä. Lisäksi tutkitaan erilaisia selittäviä yhtiökohtaisia tekijöitä, jotka voisivat selittää raportoinnin läpinäkyvyyseroja aineiston yhtiöiden välillä. Läpinäkyvyyttä mitataan tutkielmassa erityisen pisteytysmallin avulla, mikä perustuu IAS 36:n raportointivaatimuksiin siten, että standardin eri raportointivaatimuksia on painotettu raportoitavien tietojen läpinäkyvyyteen vaikuttaviin ominaisuuksiin perustuen. Tutkielmassa tehtyjen havaintojen perusteella arvonalentumistestausten raportoinnin läpinäkyvyydessä on huomattavia eroja yhtiöiden välillä. Lisäksi useita läpinäkyvyyden kannalta erityisen tärkeitä raportointivaatimuksia, kuten esimerkiksi herkkyysanalyysejä, noudatetaan pääosin huonosti. Yhtiökohtaisten tekijöiden osalta liikearvon osuuden taseen loppusummasta sekä yhtiön omistuksen hajaantuneisuuden havaittiin kykenevän selittämään eroja läpinäkyvyydessä yhtiöiden välillä. Huomattavat erot raportoinnin läpinäkyvyydessä yhtiöiden välillä saattavat kertoa siitä, että kaikki yhtiöt eivät ole valmiita raportoimaan arvonalentumistestauksiin liittyviä tietoja täysin avoimesti. Yhtiön johdolla voi olla intressi pyrkiä salaamaan tietoja, jos johto on väärinkäyttänyt arvonalentumistestauksiin liittyvää harkintavaltaansa. Yleisellä tasolla raportoinnin heikko läpinäkyvyys voi lisäksi vaikuttaa siihen, miten luotettavana sijoittajat näkevät liikearvon tilinpäätöksessä. Puutteellinen raportointi voi estää sijoittajia havaitsemasta eroja yhtiöiden välillä, jolloin informaatioepäsymmetriasta johtuva haitallisen valikoitumisen uhka markkinoilla kasvaa