Sanan ja kuvan yhdistämistehtävät terveiden ja Alzheimerin tautia sairastavien henkilöiden semanttisen tiedonkäsittelyn arvioinnissa

Tässä kokeellisessa ryhmätutkimuksessa selvitettiin, miten terveet ikääntyneet ja lievää tai keskivaikeaa Alzheimerin tautia sairastavat tutkittavat suoriutuvat kehitteillä olevasta semanttisen muistin arviointiin tarkoitetusta tehtävästä. Kyseessä on sanan ja kuvan yhdistämistehtävä, josta on kaksi eri versiota; puhutun sanan ja kuvan yhdistämistehtävä sekä kirjoitetun sanan ja kuvan yhdistämistehtävä. Ikääntyvien sekä muistisairaiden henkilöiden kasvavan määrän vuoksi on tärkeää, että muistisairauksia pystytään arvioimaan jo mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, jolloin Alzheimerin taudin etenemistä voidaan hidastaa. Tutkielmassa selvitettiin, onko terveiden 60–69-vuotiaiden ja terveiden 70–79-vuotiaiden välillä sekä Alzheimerin tautia sairastavien ja ikäverrokeiden välillä tehtävässä suoriutumisessa tilastollisesti merkitsevää eroa. Kokeellisen ryhmätutkimuksen aineisto koostui kolmesta eri ryhmästä: terveet 60–69-vuotiaat (n=33), terveet 70–79-vuotiaat (n=23) ja Alzheimerin tautia sairastavat 60–79-vuotiaat tutkittavat (n=8). Terveiden 60–69-vuotiaiden tutkittavien suoriutumista verrattiin terveiden 70–79-vuotiaiden suoriutumiseen (Mann-Whitneyn U-testi). Yksittäisten Alzheimerin tautia sairastavien suoriutumista verrattiin ikäverrokeiden suoriutumiseen (Crafwordin muokattu t-testi). Terveiden 60–69-vuotiaiden ja terveiden 70–79-vuotiaiden suoriutumisessa ei ilmennyt tilastollisesti merkitsevää eroa kummassakaan tehtäväversiossa. Alzheimerin tautia sairastavien suoriutumisessa ilmeni yksilöllistä vaihtelua. Osa Alzheimerin tautia sairastavista tutkittavista suoriutui heikommin terveiden ikäverrokeiden suoriutumiseen verrattuna sanan ja kuvan yhdistämistehtävissä. Sanan ja kuvan yhdistämistehtävä ei ole ainoana tehtävänä tarpeeksi tarkka erottelemaan varhaisia semanttisen tiedonkäsittelyn ongelmia. Sanan ja kuvan yhdistämiseen liittyvän prosessoinnin avulla saadaan kuitenkin suuntaa-antavia vastauksia kielellisen prosessoinnin ja semanttisen muistin yhteydestä. Lisätutkimuksia vielä tarvitaan, jotta saataisiin tarkempi kuvaus Alzheimerin tautia sairastavien henkilöiden semanttisesta tiedonkäsittelystä. Jatkossa olisi mielenkiintoista tutkia, miten esimerkiksi psykolingvistiset ominaisuudet kuten sanan kuviteltavuus, sanan pituus, sanan yleisyys voisivat vaikuttaa sanan ja kuvan yhdistämistehtävässä suoriutumiseen. Tekniikan kehittyessä myös aivokuvantamismenetelmiä voisi hyödyntää tarkastelemalla tiettyjen aivoalueiden toimintaa semanttisten tehtävien aikana