Kielellisen pienryhmätoiminnan vaikutus maahanmuuttajataustaisten 4-5 –vuotiaiden lasten suomenkielisen tuottavan sanaston kehitykseen

Maahanmuuttajien osuus Suomen asukkaista on kasvanut merkittävästi. Tästä syystä myös varhaiskasvatuksen piirissä on yhä enemmän maahanmuuttajataustaisia lapsia, jotka kasvavat kaksi- tai monikielisessä ympäristössä. Rajanveto tyypillisen ja erityistä tukea tarvitsevan kaksikielisen kehityksen välillä on vaikeaa, koska aihetta ei ole riittävästi tutkittu. Mitä aiemmin lasten suomen kielen taitoja voidaan tukea, sitä vähemmän ongelmia heikosta kielitaidosta aiheutuu. Varhaisessa vaiheessa suomen kielen taitoa voidaan tukea varhaiskasvatuksessa esimerkiksi kielellisellä pienryhmätoiminnalla. Tällaista kielellistä pienryhmätoimintaa on mm. Turussa kehitetty PAULA-toiminta. Tämä tutkielma on yksi viidestä tutkielmasta, joiden tavoitteena oli selvittää PAULA-toiminnan vaikutuksia 4-5 -vuotiaiden maahanmuuttajataustaisten lasten suomen kielen taitoihin. Tutkimuksessa verrattiin kielellistä kehitystä kahden ryhmän kesken: ryhmän, joka osallistui suomen kielen oppimista tukevaan kielelliseen pienryhmätoimintaan (N=10), ja ryhmän, jolle tällaista toimintaa ei tarjottu (N=10). Lasten kielitaidon kehittymistä arvioitiin noin vuoden aikana kolmessa pisteessä: alku-, loppu- ja seurantamittauksessa. Alku- ja loppumittauksen välillä tutkimusryhmän lapset osallistuivat kerran viikossa PAULA-toimintaan. Tässä tutkielmassa arvioitiin lasten tuottamien sanojen määrää ja sanaluokkajakaumaa erilaisilla tehtävillä ja leikeillä, joissa lapsi nimesi kuvia sekä tuotti spontaania ja kertovaa puhetta. Tuotetun sanaston kokoa analysoitiin tilastollisin menetelmin, tuotetun sanaston koostumuksen piirteitä analysoitiin laadullisesti. Tutkielman tulosten perusteella tuottavan sanaston koon kasvu nimeämistehtävässä oli tutkimusryhmällä tilastollisesti merkitsevästi nopeampaa kuin vertailuryhmällä. Tutkimusryhmällä myös sanaston koostumus spontaanipuheessa kehittyi enemmän suomen kielen yleissanaston sanaluokkajakauman mukaiseksi. Tuottavan kokonaissanaston koon kehitys tutkimusryhmässä ei kuitenkaan ollut tilastollisesti merkitsevää, mikä saattaa johtua aineistona olevien puhenäytteiden puolistrukturoidusta tai strukturoimattomasta luonteesta. Tulokset antavat kuitenkin viitteitä siitä, että interventio tukee suomen kielen oppimista ja tuottavan sanaston koon ja koostumuksen kehitystä