Joukkorahoituksen sääntelyn muutokset ja sen vaikutukset Suomessa

Joukkorahoitus on noussut nopeassa ajassa varteenotettavaksi rahoitusmuodoksi sekä Suomessa että maailmalla. Kasvua on edesauttanut internetin yleistyminen, sillä verkossa on nykyään mahdollista tavoittaa laajoja ihmisjoukkoja kustannustehokkaasti (Valtiovarainministeriö 12.4.2016) sekä vuoden 2007 finanssikriisi, jonka takia rahoituksen saaminen riskillisille hankkeille vaikeutui ja ehdot kallistuivat johtuen pankkien vakavaraisuus- ja maksukykyisyysvaatimusten kiristyksistä (PwC 2015). Pankkien riskienottohalukkuuden vähentyminen on kasvattanut kysyntää vaihtoehtoisille rahoituskanaville, jotka ovat erityisen tärkeitä pk-yrityksille (Valtiovarainministeriö 6.5.2014). Joukkorahoituksen sääntelyä on pidetty epäselvänä, koska rahoitusmuodolla ei ole ollut siihen nimenomaisesti kohdistuvaa lainsäädäntöä. Sääntelyn selkeyttämiseksi tarkoitettu joukkorahoituslaki tuli voimaan 1.9.2016. (Valtiovarainministeriö 12.4.2016.) Joukkorahoituksen sääntelykenttä muuttui vielä sen jälkeen rahoitusvälineiden markkinat -direktiivi MiFID II:n voimaantulon myötä vuonna 2018. Tämä tutkimus tarkastelee sijoitus- ja yrityslainamuotoisen joukkorahoituksen sääntelyä ja sen kehitystä sekä sitä, miten sääntelyn muutokset ovat vaikuttaneet joukkorahoitusmarkkinoihin ja sen eri osapuoliin Suomessa. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena ja deskriptiivisena tutkimuksena ja se on poikkileikkaava, positivistisessa hengessä tehty haastattelututkimus. Aineiston keruu suoritettiin haastattelemalla joukkorahoituksen asiantuntijoita eri puolilta joukkorahoitusmarkkinoita. Empiirin aineisto hankittiin teema- eli puolistrukturoiduilla haastatteluilla, joissa ei edetä tarkkojen, valmiiksi muotoiltujen kysymysten kautta, vaan väljempien, ennalta suunniteltujen teemojen kautta. Valittu haastattelumuoto mahdollisti vapaamman keskustelun teemojen sisällä kuin strukturoitu haastattelumuoto. Tutkimuksessa havaittiin, että joukkorahoituslaki on mahdollistanut joukkorahoituksen kasvun Suomessa tuomalla aiemmin sirpaloituneen sääntelykentän yhteen lakiin. Lain voidaan myös nähdä parantaneen toimialan imagoa ja helpottaneen joukkorahoituspalveluiden markkinoille pääsyä. Sillä on ollut positiivisia vaikutuksia rahoitusta hakevien yritysten- ja sijoittajien määrään joukkorahoitusmarkkinoilla. Joukkorahoituksen sääntelyn ongelmakohdiksi löydettiin lainsäädännön ennakoimattomuus ja johdonmukaisuuden puute, Finanssivalvonnan rajalliset resurssit ja isojen toimijoiden vaikeudet joukkorahoitusmarkkinoilla. Joukkorahoitusmarkkinoiden tulevaisuuden suuntaus on kansainvälistyminen, joka tulee tapahtumaan sekä liiketoiminnallisesti että lainsäädännöllisesti