Oppilaiden motivaation ja tavoiteorientaatioiden muuttuminen ilmiölähtöisessä elektroniikkaprojektissa käsityön kontekstissa

Tämän tutkielman tarkoituksena oli tutkia, miten oppilaan motivaatio muuttui ilmiölähtöisen elektroniikkaprojektin aikana ja mitkä tekijät olivat keskeisiä oppilaan tavoiteorientaatioissa projektin alussa, sen aikana ja sen jälkeen. Tutkielma on tärkeä, koska uusi perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet (POPS 2014) tuo uudenlaista oppimista, jossa oppilas on aktiivinen toimija ja pyrkii ratkaisemaan ongelmia yksin ja yhdessä vertaisten kanssa. Aikaisempien tutkimusten perusteella motivaation tutkiminen on tärkeää, koska sen avulla pystytään selvittämään oppilaiden suhtautumista oppimiseen ja motivoitumista ja tekemään mahdollisesti jotain muutoksia opetuksessa. Tutkielman teoreettinen tausta muodostuu motivaatiosta ja siihen keskeisesti liittyvistä käsitteistä tavoiteorientaatio, sisäinen- ja ulkoinen motivaatio sekä käsityöstä, teknologiasta ja ilmiölähtöisyydestä. Tutkielma toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena, jonka tutkimusstrategia oli fenomenologis-hermeneuttinen. Tutkimusjoukko koostui seitsemäsluokkalaista oppilaista, (N=16). Oppilaat rakensivat käsityön tunneilla sääaseman, jonka avulla he havainnoivat ympäristöään. Keräsin aineiston haastattelemalla oppilaita elektroniikkaprojektin alussa, sen aikana ja sen jälkeen. Aineiston analyysissä käytin teoriaohjaavaa sisällönanalyysia, jossa luokittelin aineiston litteroinnin jälkeen tavoiteorientaatioiden mukaan yläluokkiin ja oppilaiden vastausten mukaan yläluokkia vastaaviin alaluokkiin. Tutkielman tuloksista selvisi, että suurin osa oppilaista oli jossain vaiheessa projektia oppimisorientoituneita, jossa korostuu halu uuden oppimiselle. Oppilaan motivaatio muuttui elektroniikkaprojektin aikana kohti oppimista tukevaa sisäistä motivaatiota tai kohti oppimistuloksia heikentävää ulkoista motivaatiota. Opettajien tulisikin tunnistaa ja tukea oppilaan motivaatioita ja oppimiseen suhtautumista oman opetuksen aikana