MAAHANMUUTTAJATAUSTAISTEN OPPILAIDEN SOSIAALISET SUHTEET JA KOULUMENESTYS

Tutkielman tavoitteena oli tarkastella maahanmuuttajataustaisten nuorten kouluhyvinvointia ja -viihtyvyyttä koulumenestykseen sosiaalisten suhteiden kautta. Aihetta lähestyttiin selvittämällä maahanmuuttajataustaisten oppilaiden itsearvioitu koulumenestys, onko oppilaiden sosiaalisilla suhteilla vaikutusta koulumenestykseen sekä onko maahanmuuttaja-ja suomalaistaustaisten oppilaiden välillä eroja sosiaalisissa suhteissa ja koulumenestyksessä. Tutkimus oli kvantitatiivinen kyselytutkimus. Aineistona oli THL:n teettämä valtakunnallinen Kouluterveyskysely 2015, johon osallistui 50404 oppilasta peruskoulun 8. ja 9. luokilta, Maahanmuuttajataustaisia oppilaita aineistossa oli 3015 (6,1 %). Aineistoa analysoitiin tilastollisesti SPSS-ohjelmalla. Maahanmuuttajataustaiset oppilaat pärjäsivät keskimäärin huonommin koulussa kuin suomalaistaustaiset. Eroja maiden välillä oli melko paljon: länsi-eurooppalaisen kulttuurin piiriin kuuluvista maista tulleilla koulumenestys oli parhainta ja ns. kriisialueilta (Irak, Somalia) ja Kiinasta tulleilla se oli heikointa. Tutkimuksessa saatiin selville myös, että maahanmuuttajataustaisten oppilaiden sosiaalisilla suhteilla on vaikutusta maahanmuuttajataustaisten oppilaiden itsearvioituun koulumenestykseen. Mitä heikommat sosiaaliset suhteet, sen heikompaa myös koulumenestys. Pojista noin neljäsosa ja tytöistä viidesosa kuului kategoriaan ”heikot sosiaaliset suhteet”. Tämän ryhmän tytöillä koulumenestys on selvästi heikompaa kuin pojilla ja tytöt kärsivät tässä ryhmässä poikia enemmän sosiaalisten suhteiden puutteesta, joka näkyy huonona koulumenestyksenä keskimääräistä enemmän kuin pojilla. Tämän tutkimuksen perusteella maahanmuuttajataustaisten oppilaiden kotoutuminen suomalaiseen koulujärjestelmään ei ole sujunut ongelmitta. Oppilaat ovat ahdistuneempia, yksinäisempiä, kärsivät koulu-uupumuksesta ja kokevat tulleensa kiusatuksi keskimääräistä enemmän kuin suomalaistaustaiset lapset. Jatkossa pitäisikin näiden oppilaiden tukemiseen panostaa entistä enemmän. Ongelma ei koske vain koululaitostamme, vaan koko yhteiskuntaa