KUUDESLUOKKALAISTEN YMPÄRISTÖTIETOISUUS : Oppilaiden käsityksiä omasta toimintahalukkuudestaan tulevaisuudessa

Tutkimuksessa tarkastellaan kyselyaineiston avulla peruskoulun kuudennella luokalla olevien oppilaiden (N=146) ympäristötietoisuutta. Ympäristötietoisuutta tarkastellaan tutkimuksessa tietojen, ympäristöherkkyyden ja toimintahalukkuuden kautta. Toimintahalukkuus on jaettu edelleen yksilö- ja yhteiskuntatason toimintaan. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, mitkä tekijät ovat yhteydessä oppilaiden haluun toimia tulevaisuudessa ympäristön puolesta. Tässä tutkimuksessa tutkittavina tekijöinä ovat oppilaiden kiinnostus ympäristöasioita kohtaan, luontoharrastukset, ympäristöherkkyys, energiaan liittyvän tiedon laatu sekä fotosynteesiin ja energiaan liittyvä faktuaalisen tiedon määrä. Taustamuuttujana aineiston analyysissa on koulun sijainti. Tutkimuksen mukaan oppilaiden halua toimia tulevaisuudessa ympäristön puolesta sekä yksilö- että yhteiskuntatasolla selittäviksi tekijöiksi nousivat ympäristöherkkyys, luontoharrastukset sekä oma kiinnostuneisuus ympäristöasioita kohtaan. Lisäksi koulun sijainnin yhteys haluun toimia yksilötasolla ympäristön puolesta oli lähes merkitsevä. Tämän tutkimuksen ja aiempien tutkimusten tulokset herättävät kysymyksen siitä, mikä on koulun rooli ympäristöherkkyyden ja kiinnostuksen herättäjänä sekä luontoharrastuksiin innostajana. Lisäksi on aiheellista pohtia, heikentääkö kaupunkiympäristö oppilaiden mahdollisuuksia hyödyntää luontoa oppimisympäristönä ja saada kallisarvoisia luontokokemuksia. Tutkimuksessa havaittiin oppilaiden energian kiertoon liittyvän tiedon laadun sekä fotosynteesiin ja energiaan liittyvän faktuaalisen tiedon määrän olevan yhteydessä haluun toimia tulevaisuudessa ympäristön puolesta yksilötasolla. Aiemmissa tutkimuksissa ympäristöasioihin liittyvän tiedon merkitystä on väheksytty toiminnan selittäjänä. On kuitenkin huomioitava, että tässä tutkimuksessa tietoa mitattiin hieman eri tavalla kuin monissa muissa aiemmissa tutkimuksissa. Tutkimuksessa testattiin oppilaiden syvällisempää ymmärrystä fotosynteesin ja energian käsitteen sekä energian kierron ilmiön kautta. Tutkimus antaakin viitteitä siitä, että formaalin opetuksen tulisi vahvemmin tukea suurten kokonaisuuksien hahmottamista yksityiskohtien sijaan