Yhteistyöalustojen merkityksellisten markkinoiden ja markkinavoiman määrittely

Tämä tutkielma käsittelee yhteistyötalouden verkkoalustojen eli yhteistyöalustojen merkityksellisten markkinoiden ja markkinavoiman määrittelyä. Tutkielmassa tarkastellaan yhteistyötaloutta ja laajemminkin digitaalista taloutta koskevassa oikeus- ja taloustieteellisessä kirjallisuudessa tunnistettuja yhteistyöalustoille ominaisia piirteitä, jotka vaikuttavat niiden merkityksellisten markkinoiden ja markkinavoiman määrittelyyn. Näitä yhteistyöalustojen ominaispiirteitä verrataan komission tiedonannoista ja päätöksistä sekä Euroopan unionin tuomioistuimen ratkaisuista ilmeneviin markkinoiden ja markkinavoiman määrittelyä ohjaaviin käytäntöihin ja menetelmiin, jotta voidaan arvioida käytössä olevien menetelmien soveltuvuutta yhteistyöalustojen markkinoiden ja markkinavoiman määrittelyyn. Yhteistyötalous on jatkuvasti kasvava ja kehittyvä dynaaminen talouden ilmiö, jonka komissio katsoo tärkeäksi osaksi EU:n digitaalisia sisämarkkinoita. Yhteistyötaloudessa on tunnistettu taipumus alustamonopolien syntymiseen muun muassa verkostovaikutusten myötä, minkä vuoksi tämän tutkielman lähtökohtana on ensisijaisesti SEUT 102 artiklan mukaista määräävän markkina-aseman väärinkäytön arviointia edeltävä markkinoiden ja markkinavoiman määrittely. Tutkielman metodina on lainoppi, johon yhdistyvät kilpailuoikeuden luonteen vuoksi oikeustaloustieteelliset näkökulmat. Lähdeaineisto koostuu etenkin kilpailuoikeudellisesta ja –taloustieteellisestä kirjallisuudesta sekä komission ja Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytännöstä ja muusta virallisaineistosta. Lisäksi huomioidaan soveltuvin osin kansallista oikeuskäytäntöä ja muuta oikeus- ja taloustieteellistä kirjallisuutta Euroopasta ja Yhdysvalloista. Tutkimuksen päähavaintona on, että yhteistyöalustojen kilpailuoikeudellisen arvioinnin kannalta olennaisinta on määritellä yhteistyöalustojen suhde yhtäältä toisiin välitysalustoihin ja toisaalta niiden taustalla olevilla hyödykemarkkinoilla toimiviin perinteisiin toimijoihin. Näiden suhteiden määrittelyyn vaikuttavat ensinnäkin yhteistyötalouden määritelmällinen monitulkintaisuus ja erilaiset liiketoimintamallit. Toiseksi yhteistyöalustoilla on ominaispiirteitä, jotka vaikuttavat markkinoiden ja markkinavoiman määrittelyssä käytettävien menetelmien soveltumiseen. Tällaisia ominaispiirteitä ovat muun muassa markkinoiden kaksipuolisuus ja verkostovaikutukset, innovatiivisuus ja liiketoimintamallien disruptiivisuus, markkinoiden dynaamisuus sekä datan merkittävä rooli. Markkinoiden ja markkinavoiman määrittelyssä käytettäviä menetelmiä on siten mahdollisesti tarpeen päivittää, jotta yhteistyötalouden kilpailuoikeudellinen arviointi ei vääristy