Tulolähdejaon poistaminen : Vaikutukset erityisesti osakeyhtiöiden harjoittaman kiinteistöliiketoiminnan verotukseen

Tämä tutkielma käsittelee tulolähdejaon poistamisen vaikutuksia erityisesti osakeyhtiöiden harjoittaman kiinteistöliiketoiminnan verotukseen. Tulolähdejako vaikuttaa nykyisin muun muassa yhtiön verotettavan tulon laskentaan sekä tappioiden vähentämisoikeuteen. Tutkimusmetodina on oikeusdogmaattinen tutkimus eli eri oikeuslähteitä hyödyntämällä selvitetään, miten voimassa olevan oikeuden mukaan ratkaistaan lainvalintakysymys osakeyhtiöiden saaman kiinteistötulon osalta. Tutkielma osoittaa, että kiinteistöstä saatavaa tuloa verotetaan nykyisin pääsääntöisesti tuloverolain (TVL, 30.12.1992) mukaisesti, mutta tiettyjen, lähinnä oikeuskäytännössä vakiintuneiden kriteerien täyttyessä, tulo saattaa siirtyä elinkeinotulon verottamisesta annetun lain (EVL, 24.6.1968) piirissä verotettavaksi. Kysymys tulolähdejaon poistamisesta on noussut veropoliittisessa keskustelussa säännöllisin väliajoin esiin. Tutkielmassa selvitetään vaihtoehtoja lainsäädännön tulevalle kehitykselle ja vertaillaan niin tulolähdejaon puolesta kuin sitä vastaan puhuvia näkökulmia. Viimeisimpänä esityksenä valtiovarainministeriön asettama asiantuntijatyöryhmä antoi 29.6.2017 yhteisöjen tulolähdejaon poistamista käsittelevän muistion, jossa muun ohella ehdotetaan elinkeinotoiminta-käsitteen laajentamista kattamaan kiinteistöliiketoiminta. Tällä olisi ratkaisevaa merkitystä, kun aiemmin säännönmukaisesti TVL:n piiriin kuuluvien tulojen verotus toimitettaisiin jatkossa useimmiten EVL:n mukaisesti. Työryhmän toimikauden ollessa tutkielman kirjoittamishetkellä vielä kesken, on aihe hyvin ajankohtainen. Kaiken kaikkiaan tulolähdejaon poistamista voidaan pitää pitkään odotettuna ja tervetulleena uudistuksena, koska verolakien rajanvetokriteerien sisältö ja soveltaminen ovat säilyneet lähes muuttumattomina useiden vuosikymmenten ajan. Valtiovarainministeriön muistiossa ehdotetut muutokset ovat kuitenkin esimerkiksi kiinteistöliiketoiminnan osalta jätetty perusteluiltaan ja käsitemäärittelyltään tulkinnalle avoimiksi. Jotta vältytään verotuksen ennakoitavuuden heikentymiseltä ja taataan uuden sääntelyn selkeä soveltaminen, tulisi rajanvetotilanteet käsitellä laajasti ja yksityiskohtaisesti hallituksen esityksessä. Esimerkiksi elinkeinotoiminnan yleisten tunnusmerkkien sisällön tarkempi täsmentäminen sekä niiden päivittäminen vastaamaan paremmin yhteisöjen nykypäivän toimintaympäristöä palvelisivat verovelvollisten tasapuolista kohtelua sekä oikeusturvan toteutumista