Nuorten osa-aikatyöntekijöiden kokemuksia sitoutumisesta ja esimiehen merkityksestä sitoutumiselle

Tässä tutkimuksessa tarkastelun kohteena olivat osa-aikatyötä opintojen ohella tekevät nuoret työntekijät. Tutkimusintressi kohdentui sitoutumisen tutkimukseen. Pyrin selvittämään minkälaiseksi osa-aikatyöntekijät kokevat oman sitoutumisensa ja mitkä ovat niitä tekijöitä, jotka siihen vaikuttavat. Tutkimukseni yhtenä vallitsevana teemana oli myös esimiestyö ja sen mahdolliset vaikutukset sitoutumisen laatuun ja voimakkuuteen. Tutkimus toteutettiin haastattelututkimuksena, johon haastateltiin yhteensä seitsemää osa-aikatyötä opintojen ohella olevaa työntekijää. Haastateltavien työpaikkojen alat vaihtelivat isoista asiantuntijaorganisaatioista palvelualoihin, jolloin osa työskenteli oman alan työtehtävissä, kun taas osalla työ ei puolestaan liittynyt lainkaan omaan opiskelualaan. Aineisto analysoitiin teoriaohjaavan sisällönanalyysin keinoin, pohjaten aikaisempaan teoriaan liittyen työn vaatimusten ja voimavarojen yhteydestä työhön sitoutumiseen. Tulosten perusteella voidaan todeta osa-aikatyöntekijöiden olevan yleisesti innostuneita ja halukkaita työntekoon. Ajan rajallisuus, toisin sanoen opintojen ja osa-aikatyön yhteen sovittaminen koettiin jonkin verran ongelmalliseksi, mitä voidaan pitää eräänlaisena työn vaatimuksena. Henkilökohtaiset voimavarat käsittivät ajatuksen sisäisen ja ulkoisen motivaation vaikutuksista työntekoon. Esimiestyön näkökulmasta työn voimavaroina pidettiin esimiehen ja alaisen välistä vahvaa luottamusta eli toisin sanoen vahvaa psykologista sopimusta sekä esimiehen fasilitointi taitoja kuuntelun, ohjaavuuden, kannustamisen ja arvostamisen näkökulmasta. Muita työn voimavaroja olivat vastuutehtävät ja palaute, ura- ja kehittymismahdollisuudet sekä organisaation merkitys yhteisönä. Henkilökohtaisten voimavarojen ja työn voimavarojen vaikutukset koettiin jonkin verran eri tavoin, mikä vaikutti myös sitoutumisen kokemuksiin. Tulevaisuutta ajatellen organisaatioiden tulisi osata tiedostaa ja tunnistaa ne mahdollisuudet, joita nuorissa osa-aikatyöntekijöissä on. Uransa alkutaipaleella olevat osa-aikatyöntekijät eivät ole vielä usein kiinnittäneet itseään tiettyyn organisaatioon, vaikka sitoutuminen itse työntekoon näyttäytyykin vahvana. Jotta organisaatiot voisivat säilyttää ja hyödyntää potentiaalin, joka osa-aikatyöntekijöissä piilee, tulisi heidän omalta osaltaan pyrkiä järjestelmällisesti luomaan mielekäs, kehittävä ja sitouttava työympäristö