Yhtiöoikeudellisesti hyväksyttävä konserniavustus ja konsernin liiketoiminta

Tutkielma selvittää vastikkeettoman konserniavustuksen nykyistä soveltamiskäytäntöä yhtiöoikeuden kannalta de lege lata sekä esittää järjestelmälle vaihtoehtoja de lege ferenda. Konserniavustus on vero-oikeudellinen käsite, jota osakeyhtiölaki ei tunne lainkaan. Kun osakeyhtiölaki ei tunne konserniavustusta, on käytännössä törmätty kahden oikeudenalan välisiin tulkintaristiriitoihin, sillä vero-oikeudellisesti pätevä konserniavustus voi osoittautua osakeyhtiölain näkökulmasta pätemättömäksi. Keskeinen ongelma liittyy siihen, millaiseksi varallisuuden siirroksi konserniavustus käsitetään. Edelleen merkitystä on sillä, miten osakeyhtiölain vähemmistön ja velkojien suojaksi säädetyt säännökset käyttäytyvät konserniavustusta annettaessa. Lainsäädäntömme ei tunnusta mitään erityistä konserni-intressiä, jolla tytäryhtiö voisi perustella tekemäänsä liiketoimintapäätöstä esimerkiksi vähemmistöosakkeenomistajilleen. Konserniavustuksen yhtiöoikeudellinen hyväksyttävyys edellyttää riittäviä liiketaloudellisia perusteita. Termiä ei ole avattu lainsäädännössä, vaan arviointi on tapauskohtaista. Konsernimuoto on tyypillisesti valittu siksi, että tytäryhtiöt tuottavat hyötyä koko konsernille. Tällöin yksittäisen konserniyhtiön antama konserniavustus voi auttaa koko konsernia, vaikka tehty liiketoimi olisi kyseisen yhtiön tai sen vähemmistöosakkeenomistajien kannalta epäedullinen. Tutkielmassa selvitetään pääasiassa lainopin metodein sitä, miten voimassa olevan oikeus käsittää yhtiöoikeudellisesti hyväksyttävän konserniavustuksen antamisen konsernin liiketoiminnan näkökulmasta. Keskeisenä lähteenä ovat konserniavustuksen ja yhtiöoikeuden välistä suhdetta käsittelevät ratkaisut KKO 2015:104 ja 105 sekä aiheeseen liittyvä oikeuskirjallisuus. Tutkielman perusteella konserniavustuksen kehittäminen on perusteltua. Kehittäminen ja yhtiö- sekä vero-oikeuden välisten ristiriitojen poistaminen voidaan tehdä usealla tavalla. Muutos voidaan toteuttaa muutoksella osakeyhtiölakiin, konserniavustuslakiin tai poistamalla nykyinen konserniavustusjärjestelmä käytöstä ja ottamalla käyttöön konsernin yhteisverotusjärjestelmä. Jokainen vaihtoehto sisältää omat heikkoutensa ja vahvuutensa, mutta konserniavustuksen muuttaminen laskennalliseksi eräksi nykyisen vastikkeettoman varallisuuden siirron asemasta on perusteltua, sillä yksistään konserninäkökulmalla ei voida voimassa olevan oikeuden vallitessa perustella konserniavustuksen antamisen yhtiöoikeudellista hyväksyttävyyttä