Lapsen yksityisyyden suoja huoltajan sosiaalisessa mediassa

Tutkielmassa selvitän lainopillisen tutkimusmenetelmän avulla lapsen yksityisyyden suojaa huoltajan sosiaalisessa mediassa sekä perusoikeuskollisioita, joita ilmenee huoltajan jakaessa lapsensa henkilötietoja sosiaaliseen mediaan. Sosiaalisen median yleistyneen käytön myötä on syntynyt uudenlaisia lapsen yksityisyyden suojaan ja huoltajan sananvapauteen liittyviä oikeudellisia ongelmia. Lainsäädäntö ei anna selkeää vastausta niiden ratkaisemiseen, siksi ongelmaa on lähestyttävä lapsen ja huoltajan perusoikeuksien kautta. Lapsen yksityisyyden suoja on turvattu perustuslain 10 §:ssä sekä monissa kansainvälisissä ihmisoikeussopimuksissa. Lähtökohtaisesti kaikki ilman lapsen suostumusta tapahtuva lapsen henkilötietojen julkaiseminen sosiaalisessa mediassa on lapsen yksityisyyden suojan vastaista. Huoltajalla on lainmukainen oikeus päättää lapsen henkilökohtaisista asioista, mikä kattaa myös perusoikeudet. Huoltajalla on siis oikeus antaa suostumus lapsen puolesta tämän henkilötietojen julkaisuun. Huoltajan päätäntävalta ei kuitenkaan ole täysin vapaata harkintaa, sillä hänen tulee ottaa huomioon muun muassa lapsen näkemys asiasta sekä lapsen edun periaate. Tutkielmassa tarkasteltavissa tilanteissa lapsen yksityisyyden suojan ja huoltajan perustuslain 12 §:ssä turvatun sananvapauden välille voi muodostua perusoikeuskollisio. jonka ratkaisussa ensisijainen painoarvo tulisi antaa lapsen yksityisyyden suojalle. Huoltajan sananvapautta voidaan rajoittaa, varsinkin jos uhattuina ovat lapsen yksityisyyden suojan ydinalueelle kuuluvat arkaluonteiset tiedot. Periaatteessa lapsella on suojanaan vakavimpia huoltajan tekemiä loukkauksia vastaan esimerkiksi rikosoikeudellisia keinoja. Näiden keinojen tosiasialliseen käyttämiseen liittyy haasteita, esimerkiksi soveltuvien rikosnimikkeiden ollessa asianomistajarikoksia ja huoltajan syyllistyttyä lapsensa yksityisyyden loukkaukseen ei hänellä ole intressiä saattaa asiaa lapsen puolesta viranomaisten tutkittavaksi