Kalliit signaalit yakuza-järjestöjen rituaaleissa

Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastelen Japanin järjestäytyneiden rikollisryhmien eli yakuza-järjestöjen rituaaleja: sakazukia eli sake-kuppien vaihtamista initiaationa, irezumia eli tatuointia sekä yubitsumea eli sormen katkaisua. Määrittelen yakuzan uskonnon kaltaiseksi alakulttuuriksi, joka katsoo noudattavansa omia normejaan ja ihanteitaan ja edellyttää jäseniltä ehdotonta sitoutumista järjestöön. Nykyään Japanissa on noin 50 000 yakuzaa. Heidän toimintaansa kuuluu muun muassa uhkapelit, paritustoiminta ja kiristys, mutta myös laillinen liiketoiminta. Menetelmänä sovellan ensinnäkin monitriangulaatiota, jossa yhdistän aineisto- ja teoriatriangulaation. Tämä tarkoittaa sitä, että hyödynnän tutkimuksessa useita aineistolajeja ja teorioita. Menetelmä on perusteltu, sillä tiedot yakuzasta ovat kovin hajanaisissa lähteissä, ja toisaalta yakuza on moniulotteinen ilmiö, jonka ymmärtäminen edellyttää useita näkökulmia. Yksityiskohtaisemmassa analyysissä sovellan teorialähtöistä sisällönanalyysiä. Tämä tarkoittaa sitä, että jäsennän aineistoa teoreettisen viitekehyksen käsitteistön mukaisesti. Ensisijainen teoreettinen viitekehykseni on kalliiden signaalien teoria. Teorian mukaan esimerkiksi uskontojen ja rikollisryhmien aikaa ja energiaa vaativat sekä henkistä ja fyysistä sietokykyä koettelevat rituaalit ovat keino karsia niin sanotut vapaamatkustajat, jotka eivät ole todellisuudessa halukkaita yhteistyöhön. Yksilöt, jotka todella uskovat ryhmän arvoihin, ovat valmiit maksamaan rituaaleista koituvat hinnat. Yakuza-rituaalit ovat kalliita erityisesti siksi, että niillä on stigmatisoivia vaikutuksia. Esimerkiksi tatuointeihin Japanin valtavirtayhteiskunta suhtautuu kielteisesti, joten järjestön jättäneellä yakuzalla voi olla vaikeuksia sopeutua siihen uudelleen. Japanin laissa on kiellettyä pakottaa tatuoinnin ottamiseen tai sormen katkaisuun. Lisäksi yhä useammat yakuzat kieltäytyvät suorittamasta kyseisiä rituaaleja, ja yakuza-järjestöt ovat värvänneet niin sanottuja liittolaisia, jotka eivät ole varsinaisia jäseniä. Yakuzan asema ei ole Japanissa enää yhtä vakaa kuin ennen. Yakuzaa on arvosteltu muun muassa tavallisten kansalaisten ahdistelusta. Kritiikki on osin peräisin myös yakuzalta itseltään. Tämän tutkielman perusteella ei voida kuitenkaan sanoa, onko yakuzan toimintatapojen muutoksella yhteys siihen, että rituaalit ovat harvinaistuneet. Kalliiden signaalien teorian näkökulmasta olisi johdonmukaista, että rituaaleja suorittaneet olisivat sitoutuneempia ylläpitämään yakuzan mainetta ja toimimaan vanhojen ihanteiden mukaisesti