Varhaiskasvatuksen johtaminen ja hallinnon muutos

Tutkielmani kohteena on hallinnon muutos varhaiskasvatuksessa. Erityisesti kiinnostuḱsen kohteena on päivähoidon johtaminen ja esimiestyö. Tutkielmassani tarkastelen päiväkodin johtamistehtävän hahmottumista julkishallinnon muutoksen ja pedagogisen johtamisen näkökulmista. Tutkimuksen alkuperäinen kohde laajeni hyvästä johtamisesta hallinnon muutokseen ja sen vaikutukseen johtajan työhön. Sosiologisen näkökulman tutkimusaiheeseen tarjoaa uusi julkishallinto – tematiikka. Tutkielmassani pyrin vastaamaan kysymykseen, onko varhaiskasvatuksen muutos uuden julkishallinnon teorian mukainen vai ohjaavatko muutosta muut hallinnolliset tai pedagogiset tavoitteet. Hallinnollisesti päivähoidon ohjaus on muuttunut, kun varhaiskasvatus on siirtynyt sosiaalihallinnosta opetushallinnon alaisuuteen. Samaan aikaan hallinnollinen sisällönohjaus on vahvistunut läpi organisaation ulottuvien varhaiskasvatussuunnitelmien vaikutuksesta. Tutkimusaineistonani on joukko Helsingin kaupungin päivähoidon johtajia. Keräsin teemahaastattelut keväällä 2007, hieman ennen hallintomuutosta, jossa johtajat siirtyivät useamman päiväkodin esimietehtävään. Lisäksi lähdeaineistona on varhaiskasvatuksen suunnittelun valtakunnallisia dokumentteja ja kasvatustieteelliset varhaiskasvatuksen johtamista koskevat tutkimusraportit. Analyysimenetelmänä haastatteluissa oli aineistolähtöinen sisällönanalyysi, sisällön teemoittainen ryhmittäminen ja teemojen konseptuaalinen hahmotus. Analyysi osoittaa, että johtamis- ja organisaatiomuutoksessa Helsingin päivähoidossa on päiväkodinjohtajien osalta uuden julkishallinnon – teorian mukaisia piirteitä, kuten hallinnon lisääntyminen ja käytännön pedagogisen työn väheneminen sekä toiminnan ohjaus laadun ja tavoitteiden avulla. Toisaalta hallinnon uudistus sisältää vahvan keskushallinnon ns. neo-weberiläisen uudistuksen piirteitä, kuten keskitetty tavoitteiden ja toiminnan ohjaus ja palveluiden järjestämisen ja tuottamisen yhdistäminen kaupungin oman organisaation alaisuuteen. Varhaiskasvatuksen johtamisen muutos Suomessa hahmottuu tässä tutkimuksessa jatkumona tai kolmena pedagogisena mallina, jotka ovat opetukseen osallistuva lähipedagogia, subjektiivisen päivähoidon resurssipedagogia ja varhaiskasvatussuunnitelmien ajan hallintopedagogia. Viimeiseen ns. jaetun johtajuuden vaiheeseen liittyy päivähoidon johtajien hallinnollisen työn ammatillistuminen. Julkinen päivähoito saattaa nopeasti joutua kilpailutilanteeseen yksityisten palveluntuottajien kanssa, mikäli suuret kaupungit ottavat palvelusetelin käyttöön. Uusi julkishallinto – tyyppinen toimintamalli saattaa olla tulevaisuudessa nykyistä vahvemmin esillä varhaiskasvatuksen hallinossa.This study is about change in management in early childhood education, especially in the late 2000s in the City of Helsinki, Finland. The communal day care has been a subjective right of every child since the year 1993. Theoretical background is the administrative change in New Public Management (NPM) and Neo - Weberian State (NWS) – and their critics as a tool of instrumental rationality. Seven experienced daycare managers and director of early education were interviewed about the history, practice and change in day care in practice, and professional goals in early education. The number of the day care center leaders was halved in 2007 and they moved to more managerial role to administer two or three centers each. Same type of managerial change was common in other municipalities in Finland in the same time. The managerial change possessed some features of the NPM; client orientation and flexibility, increased bureaucracy in the managerial role and two - tier professionalism. The responsibility of the everyday pedagogy was centered to day care teams and teachers. However, tight central and hierarchical organisation prevailed and no privatisation or market orientation of the day care was foresighted. The managerial change was still more a NWS - type. Organisational change was formulated in three phases of a continuum, from local day care homes, to day care centers open for every child and, in the last phase, flexible public organisation with formalized educational goals, quality assurance system and customer and personal satisfaction measures. The managers were worried in their new role about diminishing time for pedagogical leadership in teams and centers. The role of the manager evolved from the participatory part-time leader to a local resource manager and further to an administrator of several day-care units. The manageability of the services was increased in the administrative change. So was also the accountability of the services. Early childhood education moved from the Ministry of Social Affairs and Health to the Ministry of Education and Culture in 2015. In the same time new law was stated with obligatory planning of the early education in national, communal, local and individual level. The crucial factor in the future will be the continuity and success in recruiting academic teachers in early education. New forms of professional practices will emerge as the research and development of the early education is quite active in Finland. Privatisation of day-care services with more pronounced NPM - policies may be ahead also in Finland