Aviovarallisuusjärjestelmän purkamisessa vaikuttavat puolisoiden väliset sopimukset

Tutkielman aiheena on aviovarallisuusjärjestelmän purkamiseen vaikuttavat sopimukset ja erityisesti niiden sisältö avioero-ositusta silmällä pitäen. Tutkielma on valtaosin lainopillinen eli oikeusdogmaattinen, vaikka tutkielmassa on hieman oikeusvertailua muihin Pohjoismaihin oikeusjärjestelmän kansallisen luonteen havainnollistamiseksi. Tutkielmassa tarkastellaan, miten puolisot voivat määrätä aviovarallisuussuhteensa purkamisen varalta avioehdolla ja osituksen esisopimuksella. Lisäksi tutkielmassa selvitetään, mikä on puolisoiden valintavalta aviovarallisuussuhteeseensa sovellettavan lain suhteen ja mikä merkitys lainvalintasopimuksella on aviovarallisuussuhteen purkamisen kannalta. Ennen näiden kysymysten käsittelyä tutkielmassa selvitetään, miten aviovarallisuussuhde AL:n säännönmukaisesti puretaan. Tutkielmassa havaitaan, että puolisot voivat määrätä sekä avioehdossa että osituksen esisopimuksessa avio-oikeutensa ulottuvuudesta ja saattavat päästä keskinäisessä suhteessaan täysin samaan osituksen lopputulokseen riippumatta siitä, kumman sopimuksen puolisot tekevät. Toisaalta on epävarmaa, kuinka vapaasti puolisot voivat avio-oikeuden ulottuvuudesta avioehdolla määrätä ottaen huomioon AL 41 §:n tiukan sanamuodon ja sen, että muotosidonnaisen ja rekisteröinnin vaativan avioehdon on osoitettava osituksen piiriin kuuluva omaisuus luotettavalla tavalla myös kolmannelle. Osituksen esisopimus on puolestaan sitova vain puolisoiden välillä, joten osituksen esisopimuksella puolisot voivat sopia avioero-osituksen lopputuloksesta lähes täysin vapaasti. Tällä sopimuksella voidaan poiketa jopa avio-oikeuden alaisen omaisuuden puolittamisperiaatteesta. Osituksen esisopimuksessa ei tarvitse tyytyä sopimaan vastaisen osituksen lopputuloksesta avio-oikeuden ulottuvuudesta määräämällä, vaan esisopimuksessa voidaan sopia myös avioero-osituksen konkreettisesta lopputuloksesta. Lainvalintasopimuksella puolisot voivat sopia, minkä valtion aineellista lakia heidän aviovarallisuussuhteeseensa ja siten myös tämän varallisuussuhteensa purkamiseen sovelletaan. Valitsemansa lain puitteissa puolisot voivat tehdä aineellisoikeudellisia sopimuksia, kuten avioehdon, aviovarallisuussuhteensa purkamisen varalta. Tutkielmassa havaitaan, että puolisoiden valintavaihtoehdot sovellettavan aviovarallisuusstatuutin suhteen ovat varsin rajatu