Rahoitusmarkkinoiden odotusten vaikutukset yrityksen johdon ohjausjärjestelmiin

Samalla, kun omistaja-arvon kasvattamisesta on tullut yhä keskeisempi pyrkimys yritystoiminnassa, myös rahoitusmarkkinoiden toimijoiden odotukset ovat saaneet enemmän painoarvoa yritysten päätöksenteossa (Tengblad 2004). Analyytikot toimivat tärkeänä informaatioväylänä yrityksen ja rahoitusmarkkinoiden välillä. Siinä missä vielä 1990-luvulle tultaessa informaation ajateltiin kulkevan vain yrityksestä markkinoille, nykyään vuorovaikutus nähdään yhä enemmän kaksisuuntaisena (Virtanen 2010). Analyytikot ja muut markkinavoimat esittävät omia näkemyksiään ja odotuksiaan yrityksen suuntaan. Yrityksen menestys on vahvasti sidoksissa sidosryhmien odotusten tunnistamiseen ja näiden odotusten huomioimiseen strategiassa (Salvioni 2005). Yksi työkalu ulkoisten odotusten kanavoimiseksi ja strategian kommunikoimiseksi organisaatiossa ovat johdon ohjausjärjestelmät. Tutkimusta siitä, miten ulkopuoliset odotukset vaikuttavat johdon ohjausjärjestelmiin, on kuitenkin hyvin vähän, jos ollenkaan. Tutkimus toteutettiin laadullisena case-tutkimuksena suomalaisessa energia-alan yhtiössä Neste Oyj:ssä. Haastateltavina oli neljä Nestettä seuraavaa osakeanalyytikkoa sekä 7 Nesteen ylimmän johdon avainhenkilöä. Haastattelut analysoitiin temaattisen analyysin keinoin. Tämä menetelmä mahdollistaa avoimen analyysin ja teoreettisesti joustavan keinon tulkita kvalitatiivista aineistoa (Braun & Clarke 2006). Johdon ohjausjärjestelmiin liittyen aineistoa tulkittiin muun muassa Merchantin ja Van der Steden (2007) johdon ohjausjärjestelmien viitekehystä sekä Chenhallin (2003) kontingenssinäkökulmaa käyttäen. Tutkimuksessa havaittiin, että haastateltujen suomalaisanalyytikoiden odotukset olivat hyvin samanlaisia kuin ulkomaisissa tutkimuksissa (Epstein & Palepu 1999; Kuperman 2002) raportoidut. Yhteensä erilaisia odotuksia tunnistettiin 10 kappaletta. Odotukset luokiteltiin kvantitatiivisiksi ja kvalitatiivisiksi. Kunkin odotuksen yhteyttä Nesteen ohjausjärjestelmään analysoitiin ja analyysin perusteella muodostettiin kolme tasoa: vahva evidenssi, kohtalainen evidenssi ja ei yhteyttä ohjausjärjestelmään. Tutkimuksessa tunnistetuista odotuksista vastuullisuuden johtamisella voidaan katsoa olleen selvä vaikutus Nesteen ohjausjärjestelmään eli kyseessä oli vahva evidenssi. Kyseisen odotuksen vaikutukset näkyivät erityisen vahvasti ohjausjärjestelmän toimintakontrolleissa. Kohtalainen yhteys odotuksen ja ohjausjärjestelmän välillä havaittiin kuudessa tapauksessa. Muilla tunnistetuilla odotuksilla ei havaittu yhteyttä yrityksen ohjausjärjestelmään. Jatkotutkimuksen kannalta olisi mielenkiintoista laajentaa tarkasteltavaa sidosryhmäjoukkoa