Talousjohtajan kognitiiviset vaatimukset budjetoinnissa

Yleistyvät tietojärjestelmät muuttavat budjetointia siten, että niiden avulla on mahdollista saada yhä enemmän tietoa budjetoinnin tueksi. Tietojärjestelmät voivat myös suorittaa budjetoinnin mekaanisia töitä, kuten yhdistää ja kasata tietoja, ja siten vähentää talousjohtajan kognitiivista rasitusta. Oletettavaa on, että talousjohtajalle jää enemmän aikaa muihin budjetointitehtäviin. Lisäksi tiedon määrä budjetoinnissa tulee kasvamaan. Tutkielman tarkoituksena on selvittää budjetoinnista talousjohtajalle aiheutuvia kognitiivisia vaatimuksia ja näiden vaikutuksia budjettiin. Budjetointia on tutkittu hyvin vähän kognitiivisen psykologian näkökulmasta, joten ei ole tutkimustietoa siitä, mistä talousjohtajan kognitiiviset vaatimukset muodostuvat tai onko näillä merkitystä budjettiin. Lisäksi tutkimuksessa tarkastellaan, vähentävätkö tietojärjestelmät kognitiivista rasitusta kognitiivisen purkamisen kautta vai siirtääkö kognitiivinen purkaminen rasitusta vain toisiin tehtäviin. Tutkimus perustuu upper echelone -teoriaan, jonka mukaan ylimmät johtajat eivät ole täysin rationaalisia päätöksentekijöitä. Tutkimuksessa oletetaan teorian mukaisesti, että organisaation budjetti kuvastaa organisaation talousjohtajan kognitiivisia kykyjä, arvoja ja havaintoja. Tutkielmassa haastateltiin kolmea talousjohtajaa teemahaastatteluin. Haastatteluiden apuna käytettiin soveltavaa kognitiivista tehtäväanalyysiä (ACTA). Kaksi talousjohtajista toimii yrityksissä ja yksi seurakunnassa. Talousjohtajien näkökulmasta jokaisen rooli budjetoinnissa on erilainen ja siten heidän budjetointiin liittyvät tehtävänsä ja kognitiiviset vaatimuksensa ovat erilaisia. Tutkielmassa jaetaan talousjohtajan budjetointivaiheet kolmeen tehtävätyyppiin, joita ovat strategiatyö, käytännön budjettityö ja kommunikointi. Näihin tehtäviin liittyviä kognitiivisia vaatimuksia tutkitaan neljän kognitiivisen psykologian osa-alueen avulla, joita ovat havaitseminen, oppiminen ja muisti, kieli sekä ajattelu. Tutkielman perusteella kognitiiviset osa-alueet eivät ole toisiaan poissulkevia ja useimpiin budjetointitehtäviin liittyy useita kognitiivisia osa-alueita. Tulosten perusteella strategiatyössä korostuu päättelevän järjestelmän vaikutus ja kognitiiviset vaatimukset liittyvät pääsääntöisesti suurien kokonaisuuksien havaitsemiseen ja ymmärtämiseen sekä ajatteluun. Sen sijaan käytännön budjettityössä korostuu enemmän intuitiivinen järjestelmä, sillä käytännön tehtäviin on käytettävissä vähemmän aikaa ja niihin siten osoitetaan vähemmän huomiota, jolloin esimerkiksi heuristiikat voivat vaikuttaa budjetointiin. Kommunikointitehtävän osalta budjetoinnissa korostuu kielen ja työmuistin merkitys sekä kyky oppia ja ennustaa muiden ihmisten käytöstä. Tutkielman perusteella kognitiivisilla kyvyillä on vaikutusta budjettiin ja tutkimus siten tukee upper echelone -teoriaa. Tutkielman perusteella myös kognitiivisen psykologian teorioilla, kuten heuristiikoilla ja vinoumilla voi olla merkitsevää vaikutusta budjettiin. Tutkimuksen perusteella kognitiivinen purkaminen ei tule poistamaan kokonaan talousjohtajien kognitiivista rasitusta