Diskurssi- ja tekstianalyysi J. V. Snellmanin kirjoituksista Maamiehen Ystävä sanomalehdessä

Viime vuosien ihmisten muuttoliike ja sen ristiriidat herättävät kysymyksiä integraatiosta. Opiskellessani Suomen historiaa opin, että 1800-luvulla oli kansaa johtavia miehiä, jotka loivat perusteet yhtenäiselle kansalle ja valtiolle. J. V. Snellman oli yksi heistä. Hän kehitti kansallisohjelman yhdistääkseen suomalaiset. Ohjelma sisältää ja vastaa yhteiskunnan vaatimuksiin. Tässä tutkimuksessani ihmisten elämä toimii järjestelmänä. Järjestelmän osat vaikuttavat toisiinsa ja tapahtumat (muutokset) ovat tuloksia jatkuvasti vaikuttavasta prosessista. Snellman ymmärsi, että saadakseen aikaan muutoksia Suomenmaassa, täytyy kehittää vaikuttavia osatekijöitä, kuten äidinkielen omaksumista ja kansan sivistystä. Ihmiset tuntevat kuuluvansa yhteen, kun heillä on samoja ominaisuuksia. Kieli on yksi yhdistävä tekijä. Snellman oli ahkera kirjoittaja ja kannusti käytämään suomen kieltä. Toivoen, että löytäisin Snellmanin työstä ratkaisun nykypäivän integrointiongelmaan, päätin tutkia hänen kirjoituksiaan Maamiehen Ystävä sanomalehdessä (1844). Tämän tutkielman tarkoituksena on selvittää, minkälaisia kielen rakenteita Snellman käyttää Maamiehen Ystävä sanomalehdessä ja kenelle sanomalehti oli suunnattu. Tutkin myös, minkälaista teemaa ja sanastoa Snellman käyttää kirjoituksissaan sosiaalisessa ja ajallisessa kontekstissa. Tässä tutkimuksessa käytän Hallidayn systeemis-funktionaalista teoriaa analysoidessani Snellmanin suomen kielellä kirjoittamaa tekstiä. Ryhmittelen tekstit neljään aiheeseen: tieteeseen, kristinoppiin ja uskontoon, kirjallisuuteen ja kansallisidentiteettiin. Koska Hallidayn teoria perustuu kielen tutkintaan kontekstissa, analysoin myös, mitkä olivat vaikuttavat sosiaaliset tapahtumat, kun Snellman kirjoitti artikkelit. Tekstit muuttuvat diskurssiksi, joten käytän myös Faircloughin kriittistä diskurssianalyysiä tutkiessani Snellmanin kirjoituksia. Työssäni käytän Hallidayn neljää metafunktiota: eksperientiaalista, loogista, interpersoonaista ja tekstuaalista. Eksperientiaalisesta metafunktiosta analysoin leksikaaliset valinnat, prosessien tyypit, subjektit, aktorit ja teemat. Loogisesta metafunktiosta tarkastelen pää- ja adverbiaalilauseiden suhteita, interpersoonaisesta modaalisuuksia ja tekstuaalisesta teeman- ja informaationkulkua. Snellmanin kirjoitukset Maamiehen Ystävä sanomalehdessä oli suunnattu talonpojille ja maalaiskansalle, mutta niitä luki myös sivistyneistö. Hänen leksikaaliset valintansa kuvailevat helposti ja ymmärrettävästi prosesseja. Kirjoitukset määrittelevät konkreettisia tapahtumia ja ne ovat hyvin perusteltuja, ja historialliset tapahtumat on kuvailtu kronologisesti. Snellmanin työ vaikutti suomalaiseen yhteiskuntaan, mutta yksi hänen merkittävistä saavutuksista on suomen kielen aseman vahvistaminen, joka puolestaan vahvisti kansallisidentiteettiä