Työhyvinvoinnin johtamisessa hyödynnettävä HR-analytiikka

Työkyvyn aktiivinen johtaminen näkyy yrityksen tuloksessa ja taloudessa. Yleisesti työhyvinvointia mittaamalla voidaan nähdä organisaation yleinen työhyvinvoinnin tila ja miten henkilöstö viihtyy. Samalla mittaamisen kautta voidaan seurata työhyvinvoinnin osa-alueiden kehittymistä. Tämä mahdollistaa myös kehittämistarpeiden ennakoinnin. Tyypillisesti mittareita on tarkasteltu yksitellen ja mahdollisesti yhdessä raportoiden. Sen sijaan HR-analytiikassa yhdistyvät sekä henkilö- että liiketoimintatiedot. Näin ollen ideaalisessa tilanteessa HR-analytiikkaa voidaan hyödyntää varhaisten signaalien havaitsemiseen ja ennen kaikkea parempien päätösten tekemiseen. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää miten case-organisaatioissa johdetaan työhyvinvointia analytiikan avulla. Päätutkimusongelmaa lähestyttiin osa-ongelmien kautta, joiden avulla selvitettiin case-organisaatioissa seurattavia työhyvinvoinnin osa-alueita ja strategisuuden näyttäytymistä työhyvinvoinnin johtamisessa. Lisäksi tutkittiin case-organisaatioiden käyttämiä työhyvinvoinnin mittareita ja niiden yhdistelemistä. Näiden ohella selvitettiin HR-analytiikan tarjoamia mahdollisuuksia työhyvinvoinnin analysoinnissa. Tutkimus toteutettiin toimeksiantona CGI yritykselle ja aineisto kerättiin seitsemästä organisaatiosta. Aineisto kerättiin puolistrukturoitua haastattelumenetelmää hyödyntäen ja haastatteluihin osallistui yhteensä kymmenen henkilöä. Tutkimuksessa kerätyn aineiston pohjalta voidaan todeta, että HR-analytiikan käyttö case-organisaatioissa on vielä toistaiseksi vähäistä. Suurimmassa osassa case-organisaatioita hyödynnetään kuvailevaa analytiikkaa, joka edustaa analytiikan kolmesta tasosta alinta tasoa. Sen sijaan kahdessa case-organisaatiossa toteutuu jossain määrin ennakoivan analytiikan piirteet. Kokonaisuudessaan HR-analytiikkaa hyödynnetään vähän verrattuna sen tarjoamiin mahdollisuuksiin. Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että HR-analytiikan avulla voidaan ratkaista suurin osa mittaamisessa koetuista haasteista case-organisaatioissa. Lisäksi HR-analytiikka mahdollistaisi erilaisten työhyvinvointiin liittyvien korrelaatioiden hyödyntämisen ja sitä kautta varhaisten signaalien havaitsemisen