Satakuntalaisten naisjohtajien työurat työhyvinvoinnin näkökulmasta : Organisaatiokulttuurin ja psykologisen sopimisen merkitys työssä jaksamiseen

Muuttuva työelämä tarvitsee osaavia ja motivoituneita johtajia. Johtaminen organisaatiossa niin tuloksen kuin hyvinvoinnin kannalta on keskeinen tekijä kokonaisuuden onnistumisessa. Johtamiskulttuurilla on suuri merkitys siinä, miten organisaatiossa suhtaudutaan eri tilanteisiin ja kuinka vaikeista tilanteista selviydytään yhtenäisesti. Erilaiset globaalit haasteet lisäävät jatkuvan muutoksen painetta myös johtamisessa. Siksi johtajuuden kehittäminen kokonaisvaltaisena prosessina kaikkien muiden toimintojen ohella on tärkeää. Tässä tutkimuksessa kohderyhmäksi ovat valittu satakuntalaiset naisjohtajat. Naisten johtotehtävät eri toimialueilla ovat usein sijoittuneet maakunnassa talous-, viestintä- tai henkilöstöhallinnon tehtäviin. Satakunta on profiloitunut vahvasti teollisena ja elintarviketeollisuuteen pohjaavana maakuntana. Suurimpien organisaatioiden ylimmässä johdossa naisjohtajien määrä on suhteellisen pieni. Sama näkyi myös naisten määrässä organisaatioiden johtoryhmissä. Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää, miten satakuntalaisten naisjohtajien työurat ovat edenneet ja ovatko he kokeneet uransa aikana työhyvinvoinnillisia haasteita? Tutkimusta tarkasteltiin seuraavan pääkysymyksen kautta: Miten naisjohtajat kokevat työhyvinvoinnin toteutuneen uralla etenemisessä kohdeorganisaatioissa? Ongelmaa lähestyttiin kahden alatutkimuskysymyksen kautta: 1) Mikä merkitys psykologisella sopimisella ja organisaatiokulttuurilla on naisten työhyvinvoinnin kehittymiseen kohdeorganisaatioissa? sekä 2) Miten motivaatio ja työhyvinvointi vaikuttavat työssä jaksamiseen ja työuraan? Tutkimuksen kohderyhmäksi valittiin Satakunnan kaksikymmentä suurinta yritystä ja niistä haastateltiin naisjohtajia, jotka olivat haastatteluhetkellä yrityksensä johtoryhmän jäseniä sekä vastasivat omasta toimialastaan tai liiketoiminnoista. Tutkimus tehtiin kvalitatiivisena tutkimuksena ja tutkimusaineisto kerättiin teemahaastatteluilla. Haastatteluiden perusteella voidaan todeta, että satakuntalaisten naisjohtajien työurien kehittyminen on ollut johdonmukaista ja uralla eteneminen on tapahtunut asteittain. Organisaatiokulttuurin nähtiin luovan organisaatioon peruskulttuurin, mutta sen lisäksi organisaatioissa oli erilaisia alakulttuureja eri yksiköissä. Vastaajat näkivät tärkeänä, että kulttuuri oli tasapuolinen ja kokonaisuutta tukeva. Organisaatiokulttuuria pidettiin keskeisenä tekijänä myös siinä, kuinka työyhteisössä voidaan työhyvinvoinnillisesti. Psykologisen sopimisen näkökulmasta naisjohtajat olivat edenneet urallaan järjestelmällisesti askel kerrallaan ja ottaneet aina uuden työtehtävän vastaan realistisin odotuksin, ei niinkään ulkoisten paineiden tai motivaatioiden vuoksi. Haastateltavat kokivat työhyvinvoinnin ja motivaation merkityksen olleen keskeisiä tekijöitä, jotta he ovat jaksaneet ja viihtyneet työssään. Haastatteluaineiston perusteella näyttäisi siltä, että naisjohtajat ovat kokeneet työurallaan erilaisia haasteita, jotka ovat heijastuneet myös naisjohtajien työhyvinvointiin ja jaksamiseen